Kuorsaus vie terveyden ja karkottaa kumppanin

Akuutti 7.4.2009

- Mieheni kuorsaaminen on niin voimakasta, että olen käyttänyt jo vuosia korvatulppia öisin, kertoo useita vuosikymmeniä miehensä kanssa nukkunut keski-ikäinen rouva.

Kuorsaaja häiritsee kumppaninsa ja pahimmassa tapauksessa jopa naapurinsa yöunta. Tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista kärsii omasta tai kumppaninsa kuorsauksesta. Etenkin kumppanin kuorsaaminen aiheuttaa ongelmia, sillä noin 15 prosenttia joutuu nukkumaan eri huoneessa pysyvästi ja puolet silloin tällöin.

Puolet kuorsaajista ylittää Maailman terveysjärjestön WHO:n uniajan melusuosituksen. Makuuhuoneen suositeltu taustamelun yläraja on alle 40 desibeliä. Oulun yliopistollisen keskussairaalan kliinisen neurofysiologian osastoylilääkäri Usko Huuskosen mukaan voimakas kuorsaus on tyypillistä etenkin pitkille miehille.

- Pitkillä miehillä on myös pitkät hengitystiet ja niissä ilma pääsee kunnolla resonoimaan. Pahimmassa tapauksessa kuorsausääni voi olla jopa 90 desibeliä.

Meluluku on korkea, sillä esimerkiksi yökerhojen melurajana pidetään 85 desibeliä ja tavallisen keskustelun melutaso on noin 60 desibeliä.

Korahduksia, poksahduksia, ähinää ja puhinaa

- Vaimoni väittää, että kuorsaan. Voisin jopa uskoakin. Itsekin herään toisinaan siihen meteliin, kertoo keski-ikäinen mies internetin keskustelupalstalla.

Kuorsaajia epäillään olevan Suomessa jopa miljoona, ja yleisimmin kuorsaavat yli 40-vuotiaat miehet. Etenkin ylipainon, tupakoinnin, alkoholin ja joidenkin lääkkeiden on todettu lisäävän kuorsaamista.

Kuorsaaminen johtuu hengitystien ahtautumisesta nenän tai nielun alueella. Lisäksi nenä-nielu voi olla myös rakenteellisesti ahdas, kitalaki pehmeä tai alaleuka liian pieni. Kaikki nämä ahtauttavat hengitysteitä. Kuorsausääni puolestaan syntyy, kun nielun rakenteet alkavat lepattaa.

- Ikähän siihen vaikuttaa, että ylähengitysteissä kudokset veltostuvat ja kimmoisuus vähenee. Ihmisen vireystilan laskiessa nenänielu painautuu ja käy ahtaaksi. Pahimmassa tapauksessa ilma ei pääse virtaamaan olleenkaan, kertoo Huuskonen.

Kuorsauksen syy tutkittava

Kuorsaamista esiintyy ajoittain melkein kaikilla, mutta jokaöinen kuorsaaminen voi olla terveysriski. Jos kuitenkin kuorsaa harvemmin kuin neljänä yönä viikossa tai vain tietyssä asennossa nukkuessa, kyse ei ole terveysongelmasta. Terveys on vaarassa, kun yöuni on levotonta ja esiintyy hengityskatkoksia.

- Mikäli kuorsaaminen on äänekästä, katkeilevaa ja välillä on selviä taukoja hengityksessä, on syytä epäillä henkilön sairastavan jonkinasteista uniapneaa eli katkohengitystautia.

Huuskosen kertoo potilaiden tulevan yleensä kuorsaus- ja hengityskatkotutkimuksiin puolison kannustamana.

- Puolisot kuuntelevat yöllisiä hengityskatkoksia ja pidättelevät itsekin hengitystään. Kuorsaajan hengityskatkokset saavat aikaan sen, että ne pirstaloivat sekä kuorsaajan että kumppanin yöunen ja kuorsaaja ei pääse syviin univaiheisiin lainkaan.

Herätyskellojen pitäisi soida viimeistään silloin, jos aamuisin särkee päätä, suu on kuiva ja olo on koko päivän väsynyt, ärtyisä ja haluton.

- Mikäli vireys ei päivällä pysy hyvänä niin kyllä se on merkki, että silloin pitää lähteä hakemaan apua perusterveydenhuollosta.

Miten kuorsausta hoidetaan?

- Voisin nukkua aina vain lisää. Olen herätessäni aina väsynyt pitkienkin yöunien jälkeen. En tohdi mennä lääkäriin. Valittavat vain ylipainosta.

Kuorsauksen syy olisi hyvä diagnosoida jo varhaisessa vaiheessa, jotta löydettäisiin tapauskohtainen hoitokeino. Huuskosen mukaan hyvänlaatuisen kuorsauksen tärkeimmät hoitokeinot ovat laihduttaminen ja nukkuminen kylkiasennossa.

- Ylipainon lisääntyessä myös kuorsaaminen lisääntyy. Nielun alueelle tulee löysää, ylimääräistä kudosta, joka ahdistaa hengitystä. Sen takia laihduttaminen on tärkein hoitomuoto hyvänlaatuisen kuorsauksen hoidossa.

Oulun yliopistollisen keskussairaalan kliinisen neurofysiologian osastolla tutkitaan kuorsaajia muun muassa yöllisillä unipolygrafiatesteillä. Uniapneaa eli katkohengitystautia hoidetaan puolestaan CPAP:lla eli ylipainehengityskoneella, kirurgisilla toimenpiteillä ja RFA:lla eli laserilla tapahtuvalla monitasokuumennushoidolla.

Kuorsaamisongelmaa voi helpottaa myös kotikonstein

Tunnetuin konsti lienee ommella pyjaman selkään taskuja tennis- tai golfpalloille, jotta kuorsaaja ei pysty nukkumaan selällään. Lisäksi apteekista löytyy niin nenäteippejä kuin monenlaisia nielusuihkeita helpottamaan kuorsaajan sekä kumppanin unta. Huuskonen kuitenkin suhtautuu epäillen pelkkiin kotikonsteihin kuorsauksen hoidossa.

- Tutkimuksien mukaan apteekeissa myytävistä nenäteipeistä tai nielusuihkeista ei ole hirveästi apua kuorsauksen hoidossa. Toki niitä voi käyttää jos se tuntuu hyvältä. Eivät ne ainakaan haitaksi ole.

Myös alkoholia ja raskaita aterioita kannattaa välttää kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa. Usein tupakoinnin lopettaminen ja liikunta auttavat kuorsaukseen.

Kuorsauskiskosta tehokas apu kuorsaukseen

Uusimpana ja yleistymässä olevana apuna kuorsaukseen käytetään kuorsauskiskoa, josta on saatavilla itsemuovailtava tai hammaslääkärin yksilöllisesti valmistava kisko. Itsemuovailtavan kiskon etuna on edullinen hinta ja helppo käyttöönotto. Kuorsauskiskoa pidetään hampaissa ja sen avulla siirretään alaleukaa nukuttaessa eteenpäin. Kun alaleuka pysyy edempänä puoli senttiä tavallista edempänä, kieli ja pehmeä kitalaki eivät pääse tukkimaan hengitysteitä.

Kisko ei kuitenkaan sovi huonohampaisille, kokonaan hampaattomille tai leukanivelongelmaisille kuorsaajille. On kuitenkin arvioitu, että 70-80 prosenttia potilaista hyötyy kuorsauskiskon käytöstä. Haittapuolena kiskon käytössä on syljen erityksen lisääntyminen sekä leukanivelten ja hampaiden kipeytyminen. Sivuvaikutukset kuitenkin häviävät yleensä kuukauden mittaisen totuttelujakson aikana.

Kuopion yliopiston tuore tutkimus liittyen uniapneaan: http://www.kampus.uku.fi/tiedotteet/tiedote.shtml?v=2009&tied=123416451423303

Asiantuntija: USKO HUUSKONEN, Oulun yliopistollisen keskussairaalan kliinisen neurofysiologian osastoylilääkäri

Toimittaja: OUTI JUVANI

Kirjallisuutta: Markku Partinen, Maarit Huovinen: Terve uni; Tarja Stenberg: Hyvää yötä, kohti parempaa unta