Lapsen yskä voi kertoa refluksitaudista

Akuutti 7.4.2009

Viidellä prosentilla suomalaislapsista esiintyy refluksiongelmia. Aikuinen osaisi kertoa, että häntä närästää, eli käytännössä kyse on ruoan takaisinvirtauksesta ruokatorveen. Lapsi ei osaa kertoa oireistaan - eikä varsinkaan silloin, jos ne tulevat jo imeväiselle.

Sairaus on haasteellinen sikäli, että on tavallista, että pikkulapset pulauttelevat ja jopa oksentelevat, mutta pitäisikin osata arvioida milloin kyseessä on varsinainen sairaus. Sairaudessa vatsan sisältö lähtee palaamaan ruokatorvea takaisin ja vatsahapot aiheuttavat ruokatorvessa oireita.

Joskus oireet voivat olla hyvinkin hämääviä, vauvalla itkuisuutta ja levottomuutta, tai rintakipua, kuten Jamilla, kuusivuotiaalla vahtolaispojalla.

- Totta kai, kun tuollainen pieni sanoo, että häntä sattuu sydämestä, niin siinä pelästyy, Jamin äiti Kirsi Kuisma kertoo.

Hän vei lapsen ensin terveyskeskukseen, josta lääkäri laittoi lähetteen Turun yliopistolliseen keskussairaalaan TYKS:iin.

- Ensiksi otettiin sydämestä EKG, kuunneltiin rytmit ja otettiin verenpaine, mitattiin painot ja pituudet, hän muistelee sydäntutkimuksia TYKS:issä.

Pikkumiehen sydän kuitenkin pompotti täysin normaalisti.

- Lääkärin luona mietittiin, että mikä voisi olla syy, ja kun Jamin pikkusisko Ilona oli pieni, niin minulle jopa ehdotettiin, että voisiko mustasukkaisuus olla syy vaivoihin. Sitten aloin itse miettiä, missä yhteydessä rintakipua tuli. Tajusin, että se tuli aina sellaisissa tilanteissa, kun me olimme juuri syöneet ja lähteneet liikkeelle vaunujen kanssa pikkusiskoa nukuttamaan. Jami kulki siinä vierellä kovaa vauhtia pyörällä tai kävellen. Sitten ruvettiin miettimään, että voisiko se kipu johtua siitä syömisestä ja liittyä siihen.

Kasvukäyrä on hyvä mittari

Pienet lapset pulauttelevat ja oksentavat useinkin. Ratkaisevaa on erottaa kasvukäyrän perusteella milloin tämä muuttuu ongelmalliseksi, hoitoa vaativaksi refluksitaudiksi.

Joskus varsinaisen refluksitaudin sijaan kyse on toiminnallisesta ongelmasta: lapsi voi saada liian runsaasti maitoa, ja sellaisissa tapauksissa ruokamäärän vähentäminen helpottaa ongelmaa.

Tällaisen tilanteen tunnistamista helpottaa kasvukäyrän seuraaminen. Jos lapsi pulauttelee runsaasti ja samaan aikaan kasvaa vauhdikkaasti, voi hyvin kokeilla ruokamäärän vähentämistä. Jos pulauttelevan lapsen kasvukäyrä näyttää, että ongelmia on myös kasvussa, voi syynä olla juuri refluksitauti. Pulautteluun ja oksenteluun voi olla toki muitakin syitä.

Refluksitaudin oire voi olla pelkästään lapsen itkuisuus tai se, että hän syö huonosti. Isommalla lapsella oireet voivat olla närästystä, ylävatsavaivoja tai rintakipuja.

- Jamilla oli sillä lailla erityinen tilanne, että hänellä oli pääoireena rintakipu. Hänelle tehtiin ruokatorven happamuuden eli ph:n mittaus. Rekisteröinnin tulos kertoi poikkeavista ph-arvoista, minkä perusteella aloitettiin lääkitys ja sitä kautta hänen vaivansa loppuivat, dosentti Marko Kalliomäki TYKS:in lastenklinikalta kertoo.

Vaivat unohtuvat kuusivuotiaalta nopeasti

Vaikka varsinaiset vatsavaivat ja rintakivut ovat ehtineet muutamassa kuukaudessa jo täysin unohtua, ph-tutkimuksessa käytetty nenämahaletku on jäänyt hyvin Jami Kuisman mieleen.

- Se oli kamala, Jami toteaa kuusivuotiaan varmuudella.

Lääkärillä käynnistä hänelle on jäänyt mieleen myös keskustelu Marko Kalliomäen kanssa.

- Me puhuttiin siitä nenämahaletkusta ja minkälainen se mittari oli, se oli ihan pieni. Ja se setä oli ihan kiva setä. Se minua inhotti, kun se koko ajan heilui se nenämahaletku. Se tuntui se heiluminen siellä kurkussa.

Tutkimuksena voi olla myös ruokatorven ja pohjukaissuolen alkuosan tähystys. Lapselle se tehdään aina nukutuksessa.

- Aina ei tarvitse välttämättä tehdä mitään tutkimuksia. Jos oireet ovat tyypilliset ja taudinkuva on tyypillinen, niin hoitotoimenpiteetkin saatetaan joskus aloittaa ennen mitään tutkimuksia, Kalliomäki kertoo.

Refluksiongelmaa hoidetaan yleensä lääkkeillä ja lasten osalta harvoissa poikkeustapauksissa leikkaushoidolla. Lääkkeillä vaikutetaan useimmiten mahahapon eritykseen, vähentämällä sitä.

- Tehokkain lääkevaihtoehto on sellainen, millä saadaan vaikutettua mahan protonipumpun toimintaan. Näin vatsahappojen määrä vähenee ja sitä kautta refluksivaiva helpottaa. Joskus harvinaisemmissa tapauksissa käytössä on myös erityislääkevalmisteita, joilla voidaan vaikuttaa siihen, että vatsa tyhjenee nopeammin. Tämä valmiste on harvemmin käytössä ja se vaatii erityisluvan.

Joskus refluksiongelmia voidaan helpottaa oireita aiheuttavia ruokia välttämällä. Vaivoja voi pahentaa esimerkiksi rasvainen ruoka, maustetut ruoat, paprika tai vaikka suklaa. Usein lapsi osaa itsekin välttää näitä ruokia, jotka aiheuttavat vaivoja.

Oireena käheä ääni tai yskä

Joskus oireet ovat hyvinkin epätyypillisiä. Isommilla lapsilla pääasiallinen oire voi olla äänen käheys tai yskä. Refluksiongelman ja astman välinen yhteys tunnetaan, vaikka sen mekanismia ei täsmälleen tiedetäkään.

- Jos on lapsipotilas, jolla on hankala ja oireinen astma, niin kannattaa aktiivisesti selvittää, olisiko lapsella mahdollisesti refluksitauti. Usein refluksitaudin hoito siinä tapauksessa helpottaa oireita.

- Joskus on myös niin, että pääoire refluksitaudista voi olla yskä. Saatetaan aloittaa tutkimukset siitä, onko lapsella astma ja lopulta paljastuu, että taustalla on refluksitauti.

Jami Kuisman kohdalla moni asia on muuttunut refluksivaivan selvittyä. Hänelle syöminen on ollut todella vaikeaa aivan pienestä pitäen.

- Me olemme hänen kanssa ihan vauvasta asti käyneet kaiken maailman painokontrolleissa. Hänelle on aina sanottu painosta, että sen pitäisi nousta. On annettu ohjeeksi, että pistäkää öljyä joka ateriaan ruokalusikallinen ja yrittäkää syöttää viisi kertaa päivässä. Me olemme sitten yrittäneet tuputtaa ruokaa, eikä ole ollenkaan ajateltu, että se tekee hänelle oikeasti pahaa.

- Nyt huomaa selkeästi sen eron, että miten hän söi ennen ja miten hän syö nyt, äiti kertoo

Ero näkyy myös kasvu- ja painokäyrissä, joita lapsi on alkanut ottaa kiinni kovaa vauhtia. Syöminen on myös Jamin itsensä mielestä nyt mukavampaa kuin ennen.

- Jami on kova poika leikkimään autoilla ja hän pöristää niillä ajaessaan. Lääkettä annettiin aina viikko kerrallaan, ja sitten taas oltiin viikko ilman. Sellaisena viikkona, kun hän ei lääkettä saanut, hän tuli aina kiukkuisena sanomaan, että minä en pysty pöristämään. Kun sitä limaa tuli ja hän yski ja köhi sitä. Limaisuus ja yskiminen ovat olleet selkeästi tähän tautiin liittyvä oire.

Kun lääkettä on otettu, sujuu siis autoilukin.

- Pystyy paremmin pöristämään, Jami kertoo itse.

Asiantuntija: MARKO KALLIOMÄKI, lastengastroenterologi, dosentti, Turun yliopistollinen keskussairaala, lastenklinikka

Toimittaja: SINI SILVÀN