Loiset ihmisen riesana

Akuutti 19.5.2009

YLE Akuutti
Loisten ruokalistalta löytyvät lähes kaikki lajit – siellä olemme myös me ihmiset. Suomessa yleisiä lajeja on kolme: ihonalaisissa käytävissä elävä syyhypunkki, suolessa olevia ravinteita nauttiva kihomato sekä verellä herkutteleva täi.

- Päätäi asuu tuolla hiusten juuressa hiuspohjassa ja kutina on se tavallisin oire. Yleensä kutina esiintyy korvien takana. Se voi olla niin hankalaa, että esimerkiksi lapsipotilaalla siihen tulee ihan raapimisjälkiä, jotka voivat infektoitua, lasten infektiolääkäri Marjo Renko Oulun yliopistollisesta sairaalasta kertoo.

YLE Akuutti- Itse asiassa kutina on tärkein oire myös syyhyssä. Siinä tulee mukaan kyllä myös ihottuma – syyhypunkki kaivaa käytäviä ihon pintakerroksissa ja siitä tulee myös ihan silminnähtävä ihottuma, Renko jatkaa.

Lapsilla syyhyinfektion tunnistaminen voi olla vaikeampaa, sillä ihottuman sijainnilla ei ole tyyppipaikkoja, kuten aikuisten syyhyssä. Aikuisilla syyhypunkin tekemät ihonalaiset käytävät näkyvät yleensä käsissä ja sormien välissä, mutta pienillä lapsilla ihottuma voi olla missä vain vartalossa, ja on siksi vaikeampi tunnistaa.

Kutinaa ja iho-oireita

Kutinaa aiheuttaa myös meillä yleinen kihomatoinfektio.

- Myös kihomatoinfektiossa on kutinaa peräaukon seutuvilla, lähinnä yöaikaan. Se on tärkein oire. Eli voisi sanoa, että nämä meidän kotimaiset tavallisimmat loisinfektiot ovat lääketieteellisesti aika vähän ongelmia aiheuttavia. Lähinnä ne aiheuttavat kutinaa ja iho-oireita, Renko summaa.

Lapamato on lisääntymiskone, joka imee jokaisella solullaan ravinteita ihmisen suolesta. Se on monille sanana tuttu, mutta sitä tavataan enää harvoin.

YLE Akuutti- Yleisin laji oli pitkään lapamato. Kymmeniä prosentteja Suomen väestöstä kantoi lapamatoa vielä 1950-luvulla. Mutta tällä hetkellä se on hyvin paljon harvinaistunut, Turun yliopiston hyönteistieteilijä Ilari E. Sääksjärvi valottaa.

- Ihmisen elintavat ovat hiukan erilaiset – enää ei syödä raakaa tai huonosti kypsennettyä kalaa niin paljon sisävesialueilla. Pitkään meillä tiedettiin se, että jos sisävesikalaa syö, niin se pitää kypsentää hyvin. Esimerkiksi suolaus ei riitä tappamaan lapamadon toukkia, Sääksjärvi jatkaa.

Lapamato matkailee

Lapamadon tarttuminen ihmiseen tapahtuu useamman mutkan kautta. Lapamato tuottaa munia ihmisen suolistossa, josta ne menevät ulosteiden mukana veteen. Vedessä munista kuoriutuu toukkia, jotka äyriäiset syövät, jolloin äyriäinen on ensimmäinen niin sanottu väli-isäntä.

YLE AkuuttiÄyriäisen syö puolestaan kala, ollen näin toinen väli-isäntä, ja kalassa lapamadon toukka etsii tiensä esimerkiksi sen lihaskudokseen tai mätipusseihin. Näin puolestaan ihminen, joka syö huonosti kypsennettyä kalaa, voi saada lapamadon toukan elimistöönsä.

Lapamato voi aiheuttaa kantajalleen laihtumista, vatsaoireita ja anemiaa. Siksi sitä ei sovi unohtaa diagnoosia selvitettäessä. Yleisimmät loisemme ovat kuitenkin melko harmittomia.

- Yleisesti ottaen voi sanoa, että ne eivät ole vaarallisia ihmisille. Ne ovat kuitenkin tällaisia pintaloisia. Ja ne vaivat, mitä näistä loisista tulee, ovat lääketieteellisesti pieniä. Vanhuksilla ja immuunipuutoksisilla syyhy voi joskus aiheuttaa hyvin vahvaoireista infektiota, jota ihan terveellä työikäisellä ihmisellä ei nähdä, Renko kertoo.

YLE AkuuttiMeidän ei siis tarvitse hätäillä loistemme suhteen, toisin kuin kehitysmaissa, joissa sekä loiset että ihmisten ravinnonsaanti ovat eri luokkaa.

- Meillä Suomessa niin monet suolistoloistartunnat menevät hyvin oireettomina, eli ihmiset elävät hyvissä olosuhteissa. Meillä on paljon ravintoa käytettävissä ja me syömme monipuolisesti. Mutta sitten jos ajatellaan kehitysmaita ja köyhiä alueita, niin silloin monista suolistoloismadoista voi olla paljon enemmän haittaa väestölle, Sääksjärvi vertaa.

Loiskuuri toistettava

Tartunnat hoidetaan lääkekuurilla, joka toistetaan parin viikon kuluttua. Tämä siksi, että hoito tehoaa huonosti munavaiheessa oleviin loisiin. Hoito tulisi suorittaa kaikille perheenjäsenille.

Tartunnasta on syytä ilmoittaa myös päiväkotiin tai kouluun. Hoitoa ei kuitenkaan saisi aloittaa ilman selkeää diagnoosia.

YLE Akuutti- Oikeastaan itsehoitoa voidaan toteuttaa silloin, kun on varma kontakti ja sitten tulevat tyypilliset oireet. Silloin selvitään itsehoidolla hyvin, mutta uusia tapauksia ei pitäisi lähteä itse diagnosoimaan, Renko muistuttaa.

Elintason noususta huolimatta loistartunnat Suomessa ovat lisääntyneet.

- Tartuntojen esiintyminen on kyllä lisääntynyt viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Tässä yksi iso tekijä on se, että pienten lasten hoitaminen isoissa päiväkotiryhmissä on lisääntynyt lakimuutosten jälkeen 1990-luvun alkupuolella, Renko toteaa.

Hyvä käsihygienia auttaa

Vaikkei ajatus loisista omassa tai lapsen elimistössä olekaan miellyttävä, ei niitä tarvitse turhaan murehtia.

- Olen tavannut sellaisia perheitä, joissa tästä on tullut iso ongelma, eli pelätään sitä infektiota ja stressataan siivoamisesta ja vartioidaan näitä oireita. Ja se on turhaa, eli kun hoito on toteutettu, niin sitten voidaan kyllä ihan rentoutua, Renko rauhoittelee perheitä, joissa voidaan potea syyllisyyttä ja häpeää – turhaan.

YLE AkuuttiEnnaltaehkäisyssä tärkeintä on hyvä käsihygienia, jotteivät matojen munat pääse takaisin elimistöön. Täiden kannalta taas vaatteiden säilytykseen voi kiinnittää huomiota.

- Kun lapset kokoontuvat yhteen ja vaatteita säilytetään samoissa paikoissa, pipoja säilytetään samoissa naulakoissa , vaikka päällekkäin, niin se antaa täille hyvät tai erinomaiset mahdollisuudet levitä lapsesta toiseen, Sääksjärvi muistuttaa.

Loinen seuraa isäntää

Matkailun lisääntyessä mahdollisuudet tuoda ei-toivottuja tuliaisia kasvavat. Alkeellisissakin olosuhteissa ollessa hyvä käsihygienia on tärkein tekijä. Lääkärin kanssa voi keskustella matkakohteessa tarpeellisista rokotuksista ja niiden tarpeellisuudesta.

Jos matkalta palatessa ilmenee selittämättömiä oireita, on hyvä mennä lääkärin puheille ja kertoa myös missä päin maailmaa on matkaillut. Ihminen voi nimittäin kantaa tietämättään sisällään esimerkiksi yleistä suolinkaista. Paljon latinalaisessa Amerikassa matkannut Sääksjärvi miettii myös muita esimerkkejä.

YLE Akuutti- Chagasin tauti saadaan hoidettua alkuvaiheessa hyvin, mutta jos se jää hoitamatta, niin sillä voi olla hyvin vakavat seuraukset. Latinalaisessa Amerikassa Chagasin tauti on yksi yleisimpiä kuolinsyitä. Se saattaa vaikuttaa sydänlihakseen ja sitä kautta jopa kuolemaan tietyissä tapauksissa, Sääksjärvi kertoo.

Koska ihmiset liikkuvat nykyään enemmän alueilla, joihin ei aikaisemmin ole ollut mahdollistakaan matkustaa, tulee se vaatimaan lisää myös lääketieteen koulutukselta. Meille kun voi kulkeutua loisia, jotka eivät tänne ilman liikkuvaa isäntää tulisi.

- Se riski on ehkä yleisempi tulevaisuudessa. Se antaa haasteita myös lääkäreiden ja esimerkiksi hyönteistutkijoiden väliselle yhteistyölle. Niin että pystytään paremmin ottamaan huomioon riskejä ja tunnistamaan semmoisia loisia, joita täällä ei välttämättä niin hirveästi ole vielä havaittu, Sääksjärvi sanoo.

Asiantuntijat:
MARJO RENKO, lasten infektiotautilääkäri, Oulun yliopistollinen sairaala
ILARI E. SÄÄKSJÄRVI, hyönteistutkija, Turun yliopisto

Toimittaja: MARJA KIVILOMPOLO

Lähetä linkki

Esitysaika

TV1 keskiviikkoisin klo 20:00
Uusinnat torstaisin ja sunnuntaisin

> Ohjelma on tekstitetty suomeksi

Yle Areena

YLE Areena

YLE Areena
Akuutin lähetys on nähtävissä Areenassa kuukauden ajan tv-esityksen jälkeen.
> Areenaan

Akuutti teksti-tv:ssä



Muualla Yle.fi:ssä