Sirkustempuilla kuntoon

Akuutti 7.4.2009

Nuorallakävely, akrobaattien uskomattomat ilmalennot ja oman kropan täydellinen hallinta kiehtoo ja ihmetyttää sirkuksessa. Sirkuskoulussa pääsee itse kokeilemaan taitojaan niin permannolla kuin trapetsillakin. Jos kärrynpyörä jäi lapsena oppimatta, voi vahingon korjata vielä aikuisiällä.

Alkeisopetusta tarjoavat useat sirkuskoulut eri puolilla Suomea. Erilainen ja haastava liikuntamuoto kohentaa kuntoa, vaatii tasapainoa ja ruokkii aisteja. Aikuisten sirkuskoulussa opitaan akrobatiaa ja sirkusvälineiden käyttöä.

Maia Hirvonen lähti Circus Helsingin alkeisopetukseen ystävän suositeltua lajia hänelle.

- Tämä on maailman parasta osteoporoosin ehkäisyä. Tässä pompitaan paljon, joten luusto pysyy hyvässä kunnossa. Tästä saa tunteen, että on hyvä olla omassa kropassa ja että hallitsee kroppansa paremmin, selittää Hirvonen.

Onni Hämäläinen harrastaa tanssia ja teatteria. Sirkuskoulu yhdistää näitä kumpaakin, lajissa opitaan ilmaisutaitoa ja akrobatiaa.

- Parasta on henki ja se onnistumisen tunne, kun saa jonkun tempun tai jutun onnistumaan. Siitä tulee aivan älyttömän hyvä tunne, Hämäläinen kertoo.

Kehonhallintaa

Sirkuskoulussa opitaan kehonhallintaa. Kaikki alkaa kuperkeikasta. Aikuisten alkeistunnilla opitaan kaikkea akrobatiaan liittyvää, kuten lattia- ja ilma-akrobatiaa. Perusharjoituksia ovat kuperkeikat eteen- ja taaksepäin, käsinseisonta sekä kärrynpyörä. Ilmapatjan ja trampoliinin avulla harjoitellaan pompintaa ja voltteja.

- Ihmiset ovat tässä suhteessa erilaisia, mutta vaikeinta on oppia hahmottamaan kehoa ylösalaisin. Se on lapsilla luontaisempaa, mutta joillakin aikuisillakin saattaa taito olla luonnostaan. Ylösalaisin voi olla vaikea ymmärtää, että mihin suuntaan jalat ja kädet menevät. Mutta kun sen oppii, niin sitten on vain meno eteenpäin, lupaa opettaja Hanna Terävä.

Sirkuskoululaiset oppivat kiipeämään kankaissa yläilmoihin ja tekemään erilaisia perustemppuja. Aikuisten sirkuskoulussa jokainen etenee omien edellytystensä mukaan. Kärrynpyörääkään ei tarvitse valmiiksi osata.

- Ei, ei tarvitse, riittää kun on avoimin mielin ja on valmis kärsimään kipua, joka tulee lihaksiin. Lihaskipua tulee varsinkin, jos ei ole liikkunut aikaisemmin, ja ruvetaan tekemään tämmöistä mikä vaatii lihasvoimaa. Se on oikeastaan ainoa vaade. Vähän kärsivällisyyttä, jos tulee tuskan tunteita, kannustaa Terävä.

Kerran jos toisenkin pyllylleen

- Nyt minä olen hyväksynyt sen, etten opi mitään hetkessä. Hirveästi joutuu kyllä tekemään duunia tämän homman kanssa, ja tämä vaatii nöyryyttä. Tulee aina pyllylleen, kerran jos toisenkin, ja sitten selälleen ja sitten polvilleen, ja sitten se ehkä menee kerran ja sitten seuraavalla kerralla se ei menekään. Ei ole oikotietä onneen tämän kanssa, toteaa Maia Hirvonen.

Onni Hämäläisen mielestä haastavinta on se, että malttaa edetä rauhallisesti ja opetella temput kunnolla ennen kuin ryhtyy kokeilemaan uusia.

- Kun näkee kaikkea uutta ja hienoa, niin tahtoisi koko ajan mennä kovalla vauhdilla eteenpäin. Mutta pitäisi vaan pystyä rauhoittumaan ja treenata ne asiat kunnolla, pohdiskelee Onni Hämäläinen.

Sirkuskoululainen Maia Hirvonen kuvailee lajia vanhanajan jumpaksi höysteillä. Monipuolinen ja vauhdikas puolitoistatuntinen ei tunnu kalliilta.

- No, ei. Mitähän tämä on, 135 euroa lukukausi, kokonaisuudessaan. Ihan siis todella edullinen jos vertaa vaikkapa normaaliin kuntosalikäyntiin. Minun joogatuntini maksavat paljon enemmän kuin tämä, vertaa Hirvonen.

Onnistumisen iloa

- Hyvän olon tunnettahan tänne on tultu hakemaan. Eihän kukaan halua tehdä asioita, jotka tuntuvat pelottavilta tai liian vaikeilta, vaan halutaan kokeilla eri asioita ja nähdä mihin oma keho pystyy. Kun me aloitimme tämän ryhmän kanssa joulun jälkeen, niin täällä oli osa, jotka eivät olleet ikänä laittaneet päätä alaspäin ja menneet käsien päälle. Ja nyt voitte nähdä, että tämän verran on edistytty, kehuu opettaja Terävä.

Aikuisiällä aloitettu sirkusharrastus voi johtaa niin pitkälle kuin itse haluaa.

- Aikuisiällä nivelet ja lihakset tulevat lapsia helpommin kipeäksi ja koordinaatio kehittyy pikkaisen hitaammin. Mutta jos on sisua ja halua, niin ei oppimiselle ole minun mielestä estettä, Terävä kertoo.

- Arvostus sirkusta kohtaan on noussut, totta kai, kun tajuaa kuinka hankalaa se on. Mutta sitten samaan aikaan minä olen koko ajan yhä innostuneempi ja innostuneempi oppimaan lisää, kuvailee Onni Hämäläinen.

- Ilman lihastuntemuksia ei voi selvitä, mutta varmasti onnistumisen iloa tulee sitten kun tänne vaan uskaltaa tulla kokeilemaan ja tekemään. Katso, nyt tuollakin tuli hieno temppu, naurahtaa Hanna Terävä.

Asiantuntija: HANNA TERÄVÄ, akrobatian opettaja, Circus Helsinki

Toimittaja: KARITA LEHIKOINEN-STEDT

Lisätietoja: Suomen nuorisosirkusliitto, http://www.snsl.fi