Sydämen rytmihäiriöt otettava vakavasti

Akuutti 4.10.2011

YLE Akuutti
Sydän pamppailee, tykyttää tai muljahtelee kuin sammakko rinnan alla. Rinnassa tuntuu värinää, rinta-alaan koskee tai sydämen outo käyttäytyminen ahdistaa.
Sydämen rytmihäiriöiden taustalla on hyvin monenlaisia tekijöitä, joista osa on normaaleja ja vaarattomia, mutta varsinkin sydänsairailla osa vaatii pikaisen tutkimuksen. Kuinka siis pitäisi suhtautua sydämen oireiluun?

Kun sydän sykkii

Normaali sydämen syke lähtee sinussolmukkeesta oikean eteisen yläosasta, josta se leviää eteisiin aiheuttaen eteisten supistumisen. Sen jälkeen impulssi siirtyy eteis-kammiosolmuketta myöten kammioihin ja aiheuttaa kammioiden supistumisen eteisten jälkeen.

Lepotilanteessa syke on 50–90 lyöntiä minuutissa, mutta rasituksessa syke nousee jopa 200:aan rasitusasteesta riippuen.

Sydän muljahtelee

Yleisin sydämen rytmihäiriötyyppi on sydämen lisälyönnit. Niitä esiintyy lähes kaikilla aika ajoin. Lisälyöntejä tulee niin kammioista kuin eteisistäkin. Osan niistä voi tuntea, osa taas ei tunnu lainkaan.

YLE AkuuttiMikäli sydän on rakenteeltaan terve, ovat lisälyönnit yleensä aina vaarattomia. Sairaassa sydämessä lisälyönneillä saattaa olla ennustavaa merkitystä, kertoo TYKS:n sisätautien klinikan ylilääkäri, kardiologian professori Juhani Airaksinen.

– Lisälyönnit tunnistaa yleensä siitä, että ne aiheuttavat muljahduksen tunteen rinnassa tai tuntuu, että sydän jättää lyönnin väliin. Jotkut saattavat myös tuntea ne hetkellisenä kivun tunteena rinnassa. Jos samalla tunnustelee ranteesta pulssia, tuntee, että sieltä jää yksi lyönti väliin. Näitä saattaa joskus olla useita minuutissa, joka kolmas lyönti tai joskus niitä on vain muutama päivässä.

– Kaikilla meillä on lisälyöntejä jonkin verran, mutta me emme tunne niitä kuin ehkä lepotilassa, vasemmalla kyljellä maaten kenties. Mutta kun on päivän työssä tai rasittaa itseään, niin niitä lisälyöntejä ei tunne lainkaan, Airaksinen lisää.

Kannattaako lisälyöntejä tutkituttaa?

YLE AkuuttiJos lisälyöntejä on harvakseltaan, ei niitä tarvitse välttämättä tutkia. Jos taas lisälyönnit kiusaavat ja niitä on haitallisen paljon, on syytä hakeutua tutkimuksiin. Joissain tapauksissa lisälyönnit voivat olla merkki sydänsairaudesta.

– Silloin tehdään perustutkimukset ja katsotaan, että sydän on rakenteeltaan terve. Yleensä se tarkoittaa sydämen ultraäänitutkimusta. Toisekseen katsotaan, onko sydämen sähköinen rakenne normaali, eli tehdään tavallinen EKG-rekisteröinti, sydänfilmi. Siitä nähdään, että siellä ei ole ylimääräisiä johtoratoja eikä muuta poikkeavaa. Jos nämä ovat normaaleja, silloin voidaan olla periaatteessa huoletta, Airaksinen toteaa.

Samalla kertaa tehdään laboratoriomäärityksiä ja tutkitaan, ettei ihminen ole reagoinut lisälyönneillä johonkin muuhun yleissairauteen.

Eteisvärinää sydämessä

Toinen varsin tavallinen sydämen rytmihäiriö on eteisvärinä. Nuorella iällä se on harvinainen, vajaalla prosentilla alle 40-vuotiaista esiintyy eteisvärinää. 70–80-vuotiailla jo 10–20 prosentilla on eteisvärinä jossakin muodossa.

Suurimmalla osalla ihmisistä eteisvärinäkohtaus esiintyy terveessä sydämessä, jossa ei ole sinänsä rakenteellista vikaa.

Eteisvärinässä sähköimpulssit kiertävät kaaosmaisesti eteisten seinämässä. Eteiset eivät supistu säännöllisesti, vaan eri kohdat supistelevat eri tahdissa. Eteiset ikään kuin värisevät.

YLE Akuutti– Pulssi nousee yhtäkkiä levossa 150–160:een ja aiheuttaa hyvin epämukavia tuntemuksia. Toisaalta eteisvärinä saattaa olla täysin oireeton. Ihminen ei lainkaan huomaa, että rytmi on periaatteessa täysin sekaisin, kuvailee professori Airaksinen.

Eteisvärinä on lisälyöntejä vakavampi rytmihäiriö, sillä ajan kuluessa eteisvärinä kasvattaa aivoveritulpan vaaraa. Eteisvärinä voi tulla kohtauksittain tai se voi olla pysyvänä. Pitkäkestoisena eteisvärinä ei aiheuta välttämättä oireita. Pulssi on rauhallinen, sydän lyö 50–60 kertaa minuutissa. Oireettomuudesta huolimatta eteisvärinään liittyy ongelmia pitkällä tähtäimellä.

– Aivoveritulpan vaara perustuu siihen, että eteisten väristessä ne todellakin värisevät noin 600 kertaa minuutissa. Veren virtaus eteisissä hidastuu, ja siellä on eteiskorvakkeeksi kutsuttuja lokeroita, joihin hidastunut veri hyhmääntyy. Tulee hyytymämöykkyjä, jotka saattavat lähteä liikkeelle verenkiertoon. Yleensä ne nousevat aortan kautta aivoverenkiertoon ja aiheuttavat halvausoireen, joka on hyvin hankala eteisvärinän komplikaatio.

Nopeasti hoitoon

– Vaikka oireet eteisvärinästä olisivat kovin vähäisiä, on syytä hakeutua hoitoon jo seuraavan vuorokauden aikana. Kohtaukset hoidetaan nopeasti normaaliin sinusrytmiin, joka on se tavallinen perusrytmi. Tämä on tärkeä hoitaa kahden vuorokauden kuluessa eteisvärinän alusta, ettei tule hyytymäongelmia ja aivohalvausvaaraa, painottaa Juhani Airaksinen.

Ongelma on, että rytmi ei välttämättä käännönkään jälkeen pysy normaalina: Potilailla, joilla on taipumusta eteisvärinään, rytmihäiriö usein uusiutuu.

– Vaikeimmissa tapauksissa käytetään katetriablaatiohoitoja. Niillä eristetään sydänlihaksesta alueita, joilla rytmihäiriöt syntyvät. Sillä tavalla päästään kohtuullisen hyviin tuloksiin ainakin lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä ja voidaan estää valtaosa eteisvärinäkohtauksista.

Rauhallinen eteisvärinä

Osalla potilaista on rauhallinen eteisvärinä, joka ei aiheuta suuria ongelmia. Tällöin yleensä ei ole syytä lähteä normalisoimaan rytmiä, koska on hyvin todennäköistä, että eteisvärinärytmi palaa. Näiden potilaiden kohdalla harkitaan veren hyytymistä estävän lääkehoidon aiheellisuutta. Lääkkeillä aivohalvausta pystytään valtaosin ehkäisemään.

Kammiotakykardia

YLE AkuuttiRytmihäiriöiden suhteen on syytä olla varuillaan, erityisesti jos sairastaa sydänsairautta.

– Jos ihmisellä on esimerkiksi sydänsairaus ja hän saa sydäninfarktin, ja sen jälkeen hänelle tulee säännöllinen nopea tykytys. Sydän alkaa levossa hakata aivan kuin katkaisimesta pantaisiin päälle. Tykytys ikään kuin muljahtaa päälle ja on 150–160 kertaa minuutissa lyöden säännöllisesti tätä vauhtia, niin tämä voi olla vaarallinen kammiotakykardiarytmihäiriö. Silloin täytyy välittömästi ottaa yhteys ensihoitoon, jotta saadaan asia EKG:llä varmistettua ja myös hoidettua, korostaa professori Airaksinen.

Nuori sydän tykyttää

Sydän tykyttää normaalistikin silloin, kun ihminen hermostuu tai jännittää. Kyseessä voi olla myös paniikkikohtaus. Näiden lisäksi nuorilla esiintyy usein tykytyksiä, jotka ovat hyvänlaatuisia.

– Sydän voi terveellä ihmisellä kumartuessa äkkiä lähteä lyömään 60:stä ja seuraavalla lyönnillä se on 160 tai 200 kertaa minuutissa, vaikka ihminen on täysin levossa. Silloin on yleensä synnynnäisiä ylimääräisiä johtoratoja ja häiriö johtoratasysteemissä. Nämä eivät ole yleensä vaarallisia, mutta ne voivat olla vaarallisia ja on joka tapauksessa tutkittava, mistä siinä on kyse. Tämäntyyppiset rytmihäiriöt ovat yleensä hyvin hoidettavissa katetriablaatiohoidoilla.

Laiska pulssi

YLE Akuutti– Hidas pulssi on yksi tärkeä rytmiongelma. Normaali leposykkeen sydämensyke on miehillä 50–90:n välillä, naisilla hivenen korkeampi. Kun syke alkaa olla levossa 45:n alapuolella, niin silloin täytyy selvittää sen syy. Tietysti huippu-urheilijalla, joka harrastaa kestävyyslajeja, voi olla luonnollista, että syke laskee alle 45:n.

– Taustalla voi olla toimintaongelma sinussolmukkeessa, joka tuottaa sydämen rytmiä. Se on kenties jollakin tavalla rappeutumassa ja on liian laiska tuottamaan riittävän nopeaa rytmiä. Myös johtoratakudos, joka johtaa impulssia ja toimintaa, voi rappeutua iän myötä. Sillä tavalla rytmi jää turhan matalaksi ja aiheuttaa ongelmia potilaalle, Airaksinen pohtii.

Pulssia hidastavat myös eräät lääkkeet, kuten yleisimpinä beetasalpaajat.

Kammiovärinä ei tunnu värinänä rinnassa

– Usein maallikot eivät ymmärrä, mikä ero on eteisvärinällä ja kammiovärinällä. Eteisvärinää ihminen ei tunne muuten kuin harvana tai epäsäännöllisenä pulssina ranteesta. Kammiovärinä puolestaan tarkoittaa sydänpysähdystä. Se on tavallisin tapa, jolla sydän pysähtyy. Tämä johtaa elvytystilanteeseen ja ainoastaan sähköshokilla sydän saadaan käännettyä takaisin normaalirytmiin, jos riittävän ajoissa päästään hoitamaan, Juhani Airaksinen selvittää.

– Sitä värinää, onko se sitten eteisvärinä tai kammiovärinä, sitä ei voi tuntea. Ihmiset joskus tuntevat, että nyt värisee rinnassa jotakin, niin tämä värinä ei ole sydämestä johtuvaa. Värinää ei voi tuntea myöskään pulssista. On vain se epäsäännöllinen syke. Värinätuntemukset ovat joitakin lihastuntemuksia.

Tunnustele pulssia!

Pulssin tunnustelun voi opetella tekemään myös itse ranteesta, jos epäilee rytmihäiriötä. Kohtauksen aikana kannattaa mitata, lyökö sydän tasaisesti ja säännöllisesti vai onko syke täysin epäsäännöllinen ja epätasainen. Kuinka nopea pulssi on, onko se levossa 30, 60 vai peräti 160? Tieto on tärkeä lääkärille myöhemmin rytmihäiriötä selviteltäessä.

Milloin ei kannata huolestua?
• Ajoittaiset muljahdustuntemukset, välilyönnit, hetkelliset väliin jätöt (yleensä lisälyöntejä – ei vaaraa)
• Sydän lyö voimakkaasti, mutta ei nopeasti
• Rinnassa tuntuu ”värinää”
• Sydämen rytmi tuntuu oudolta illalla nukkumaan mennessä
(tykytys ei ole kuitenkaan nopeaa)

Milloin lääkäriin?
• Rytmihäiriöön liittyy tajuttomuus tai melkein tajuttomuus tai huonovointisuus
• Nopea äkillinen tykytys (varsinkin, jos sydänsairaus)
• Sydämen rytmi epäsäännöllinen useita tunteja
• Jos syke on alle 45/min.
• Jos rytmihäiriö aiheuttaa rintakipua tai suorituskyky huononee

Mitä tehdä itse kotona?
• Tunnustele pulssi ranteesta. Kuinka nopea se on? Onko pulssi tasainen ja säännöllinen? Jääkö lyöntejä väliin?
• Mittaa verenpaine

Asiantuntija: JUHANI AIRAKSINEN, kardiologian professori, ylilääkäri,
sisätautien klinikka, TYKS
Toimittaja: LEA FROLOFF

Lähetä linkki

Esitysaika

TV1 keskiviikkoisin klo 20:00
Uusinnat torstaisin ja sunnuntaisin

> Ohjelma on tekstitetty suomeksi

Yle Areena

YLE Areena

YLE Areena
Akuutin lähetys on nähtävissä Areenassa kuukauden ajan tv-esityksen jälkeen.
> Areenaan

Akuutti teksti-tv:ssä



Muualla Yle.fi:ssä