Omalääkärin vastaukset 29.3.2011

Jodi, ydinvoima ja kilpirauhanen

"Kuinka jodi ja ydinsäteily oikeastaan liittyvät yhteen? Niistä aina puhutaan, mutta mitä tekemistä niillä on keskenään?"

Uraanin hajotessa syntyy pieniä määriä jodia. Jos tapahtuu onnettomuus ydinvoimalassa, tätä jodia pöllähtää ilmoille. Kun jodia sitten hengitetään sisään, se hakeutuu kilpirauhaseen, joka tarvitsee sitä kilpirauhashormonin tuotantoon. Ja koska tämä voimalasta peräisin oleva jodi on radioaktiivista, voi tulla vaikka syöpä.

Jodin tankkaaminen onnettomuuden sattuessa perustuu siihen, että jodivarastot täytetään puhtaalla jodilla, radioaktiivinen jodi ei pääse kilpirauhaseen. Ongelmana on se, että jodin nauttimisen pitää tapahtua juuri tiettyyn aikaan, muuten se ei toimi. Siksi omin päin jodin tankkaaminen ei ole suotavaa. Eikä sitä kannata varastoon ostaakaan, kaikille on tällaisen onnettomuuden varalta varattu oma annos jodia. Jos ydinonnettomuus Suomen lähellä sattuu, kaikki saavat jodinsa ja kaikille kerrotaan, koska se pitää ottaa.

Kyhmykutina

"Minulla tuli pari vuotta sitten ihottumaa jalkoihin sääristä alaspäin. Lääkäri sanoi, että se on kyhmykutina ja kirjoitti 0,1 % Bemetsonia. No, kyllähän se helpottaa, mutta kun pitää paussia salvan käytöstä, niin eiköhän taas kynsitytä. Olisikohan muuta hoitoa ja paraneeko tämä koskaan?"

Kyhmykutinan syytä ei tunneta, mutta siitä sanotaan, että se on viheliäimmin kutiseva ihotauti. Lisäksi saattaa mennä vuosia, että huomataan, että kyse on juuri kyhmykutinasta.

Outoa on, että ongelma saattaa alkaa vaikka tavallisen hyttysenpiston jälkeen. Pisto ei kuitenkaan aiheuta varsinaista kyhmykutinaa, vaan se, kun kaikkialle leviävää kutinaa on pakko raapia. Sen tuloksena alkavat kehittyä kyhmyt ja yhä pahaneva kutina. Jos emme voisi raapia, ei kehittyisi kyhmykutinaakaan.

Vaiva on krooninen, mutta siinä on sekä huonompia että parempia vaiheita. Hoitoon käytetään vahvoja kortisonivoiteita. Lisäksi on olemassa sopeutumisvalmennuskursseja kyhmykutinasta kärsiville.

Nivelen jäykistäminen

"Minulle tehtiin isovarpaan jäykistysleikkaus vuonna 2004. Koska siitä kuitenkin seurasi ongelmia, olisin sitä mieltä, että kannattaisi ensin kokeilla muita keinoja. Varpaiden väliin voi laittaa pehmusteita, jalkoja voi jumpata ja venytellä. Lisäksi on olemassa nivelen puhdistusleikkaus, joka saattaa autata, eikä siinä menetä niveltä."

Tämä on aivan totta. Leikkaukseen ei toki voi rynnätä suin päin, painavat syyt aina puoltavat ennen kuin operaatioon ryhdytään. Jumppaohjeita, potilaan käsikirjoja ja muuta tietoa on saatavilla, ja jumppahan on tärkeää, vaikka olisi leikattukin. Fysioterapeutitkin voivat auttaa.

Totta on sekin, että leikkaustekniikoita on erilaisia, ja aina riippuu potilaan ja kirurgin yhteisestä päätöksestä, mikä valitaan. Toki joskus käy niinkin, että vaikka leikkaus on ainoa vaihtoehto ja siihen päädytään, se ei silti tuota toivottua tulosta.

Sinkki ja flunssa

"Auttaako sinkki flunssaan?"

Saattaa auttaakin. Asiasta on hiljattain tullut laaja Cochrane-katsaus, ja sen mukaan flunssan kesto saattaa parhaimmillaan lyhetä yhden vuorokauden sinkkikuurin avulla.
Naiset tarvitsevat sinkkiä noin seitsemän milligrammaa vuorokaudessa, miehet noin yhdeksän ja vegaanit kolmanneksen enemmän. Yläraja on 25 milligrammaa.
Tutkimuksessa käytettiin sinkkiä aika massiivisesti: kuuri aloitettiin ensimmäisenä päivänä ja sinkkiä otettiin muutaman tunnein välein, kunnes oireet helpottivat. Aika paljon mentiin tuon ylärajan yli siis. Se taas voi johtaa mahasuolikanavan oireisiin, ripuliin vaikkapa, ja pitkän päälle se alkaa haitata mm. raudan imeytymistä.
Tätäkin voi kokeilla, jos moiseen kuuriin on valmis.

Akuutin omalääkäri Risto Laitila