Lilli Autti vastaa kysymyksiin
Sosiaaliasiamies Lilli Autti on sosiaaliturvan asiakkaiden tukihenkilö Helsingin sosiaalivirastossa. Hän on huolissaan erityisesti toimeentuloturvaa tarvitsevien kaupunkilaisten kohtelusta virastossa. Toimeentuloturva on köyhimpien suomalaisten viimeinen tuki, jolla on tarkoitus selvitä pahimman yli, kun mistään muualta ei saa tuloja. Oikeus toimeentulotukeen on määrätty Suomen perustuslaissa.
Lilli Autin mukaan kunnat varaavat jatkuvasti liian vähän rahaa toimeentulotukiin, kenties aivan tarkoituksella. Tahallinen toimeentukivarojen alibudjetointi on oikeastaan rikos, perusturvarikos, mietti Lilli Autti TV2:n Hullu juttu -ohjelmassa maanantaina 8. lokakuuta 2007. Hän sai noin 50 kysymystä, joista toimitus pyysi häntä vastaamaan muutamiin. Näin Autti vastasi:
"Kiitos kaikille kysymyksen lähettäneille katsojille.
Valitettavasti voin vastata vain osaan saapuneista kysymyksistä. Ne kuitenkin osoittavat, että tietoa ja tiedottamista sosiaalihuollon palveluista kaivataan. Koska kysymyksiä tuli ympäri Suomea, kehotan teitä olemaan yhteydessä oman kunnan sosiaaliasiamieheen avun ja neuvojen saamiseksi.
Vinkkinä voin kertoa, että Sosiaali- ja terveysministeriön internet-sivuilta löytyy uusittu, keväällä ilmestynyt opas siitä, miten toimeentulotukilakia pitäisi soveltaa käytännön työssä. Opas löytyy seuraavasti: www.stm.fi -> Julkaisut -> Huhtikuu -> Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille. (Julkaisuja 2007:11). Opasta voi kysyä myös kirjastoista.
Voin vastata lähettämiinne kysymyksiin yleisellä tasolla, koska toimeentulotuen myöntämiseen vaikuttavat aina myös yksittäisen asiakkaan tai perheen tilanne, eivätkä niiden yksityiskohtainen selvittäminen ole tässä mahdollista. "
Kysymys nro 1:
Miten on mahdollista että yksinhuoltaja-äiti saa odottaa toimeentulotuki päätöstä noin 5 viikkoa? Ei pääkaupunkiseutu, ns. jatkohakemus eli saatu toimeentulotukea jo 2 vuotta. Minulla onneksi ovat isovanhemmat, joille voidaan mennä syömään.
Vastaus:
Koska toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloa turvaava tukimuoto, tulee toimeentulotukiasiat käsitellä kunnassa viivytyksettä (Toimeentulotukilaki 14 § 4 momentti). Myös hallintolain mukaan asiat on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä.
Eduskunnan oikeusasiamiehelle on tehty useita kanteluja siitä, että toimeentulotuen käsittely on kestänyt useita viikkoja. Oikeusasiamies on myös antanut kunnille useita huomautuksia liian pitkistä käsittelyajoista. Oikeusasiamiehen mukaan niissä tapauksissa, joissa päätöksenteko ei vaadi lisäselvityksiä, hakemus tulisi ottaa käsiteltäväksi ja myös ratkaista viikon kuluessa. Niissä tapauksissa joissa on ollut tarpeen pyytää lisäselvityksiä, tulee päätös tehdä heti tarpeellisten lisäselvitysten tultua.
Kysymyksen esittäjän kunnassa tulisi kiinnittää huomiota lain tähän kohtaan ja eduskunnan oikeusasiamiehen näkemyksiin, jotta asiakkaat saisivat toimeentulotukipäätökset nopeasti. Isovanhemmilla ei ole lain mukaan elatusvelvollisuutta lapsenlapsiaan eikä täysi-ikäisiä lapsiaan kohtaan.
Koska käsittelyajat eivät kaikissa kunnissa vielä täytä lain velvoitetta, on sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla toimeentulotakilan muuttaminen siten, että laissa säädetään määräajasta, jonka kuluessa toimeentulotukihakemukset on käsiteltävä ja jonka kuluessa toimeentulotukiasiakkaalle tulee järjestää vastaanottoaika sosiaalityöntekijälle tai sosiaaliohjaajalle.
_________________________________________________________
Kysymys nro 2:
Kuopion sosiaalitoimi kertoo asiakkaille, ettei heillä ole oikeutta saada toimeentulotukea alaikäiselle lapselle (joka ei ikänsä 16 v. puolesta vielä saa opintotukea!) opintokustannuksiin enemmän kuin 100e per lukukausi! Vanhemmat ovat siis pitkäaikaisia toimeentulotukiasiakkaita ja lapsi opiskelee ammattikoulussa, jossa pelkkä työasu jo maksaa yli 200e, kirjat, koulumatkat maksavat yhteensä noin 400-500e lukukaudessa! Perustuuko käytäntö todella johonkin lakiin ,vai onko tämä satasen katto joku savolainen säästöidea??
Vastaus 2 :
Mikäli lapsen vanhemmat ovat pitkään eläneet pelkän toimeentulotuen varassa, heillä ei todellisuudessa ole kykyä elatusvelvollisuutensa puitteissa avustaa alaikäistä lastaan opiskelukustannuksissa, koska myös itse joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen.
Toimeentulotukilain 7 c §:n 3 kohdan mukaan täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisena henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita.
Täydentävää tukea tulee myöntää silloin kun hakijalla on erityisistä tarpeista tai olosuhteistaan johtuvia menoja. Pelkän perustoimeentulotuen myöntäminen ei riitä turvaamaan asiakkaan välttämätöntä toimeentuloa laissa tarkoitetulla tavalla. Täydentävän toimeentulotuentarve on arvioitava asiakaskohtaisesti asiakkaalle tehdyn laskelman perusteella. Täydentävässä toimeentulotuessa ei ole suljettu pois mitään menolajia, jos menot harkitaan asiakkaalle tarpeelliseksi.
Tämän perusteella lapsen tarpeelliset opiskelijakulut tulisi huomioida kokonaisuudessaan menona. Mikään ei estä kuntaa myöskään myöntämästä niihin ehkäisevää toimeentulotukea opiskelun turvaamiseksi.
_________________________________________________________
Kysymys nro 3:
Kunnat alibudjetoivat, eikä heillä ole rahaa maksaa suomalaisille heikkotuloisille. Toisaalla kuulin, että kolmannesta lapsesta maahanmuuttajalle lahjoitetaan uusi auto ja pelkän tulkin tuntikustannus voi kohota jopa 2000 euroon. Miten voi olla että suomalaiset näkevät nälkää samalla kun maahanmuuttajia paapotaan Tämä tuntuu törkeältä, jos se on totta. Onko se?
Vastaus:
Toimeentulotukea myönnetään kaikille sitä hakeville toimeentulotukilain perusteella. Toimeentulotukilain puitteissa voidaan käyttää yksilöllistä harkintaa henkilön tai perheen olosuhteet ja tarpeet huomioiden, kuten vastauksessa 2 on todettu. Toimeentulotukilain eikä Suomessa voimassa olevan lainsäädännön perusteella lahjoiteta autoja kolmannesta lapsesta. Hallintolain 26 § säätelee tulkin käyttämistä. Tulkkeina käytetään viranomaistoiminnassa yleensä virallisia tulkkeja, joiden tuntihinnat ovat tarkoin säädelty.
Pidän erittäin tärkeänä sitä, että sosiaalipalveluista tiedotettaisiin kansalaisille erittäin laajasti ja selkokielellä. Siten saataisiin oikeaa ja ajantasaista tietoa palveluista, jolloin niitä tarvitsevat osaisivat niitä hakea ja turhat väärinkäsityksen ja ennakkokuulot sosiaalipalveluja kohtaan saataisiin myös korjattua. On muistettava, että jokainen meistä, jossain elämänsä vaiheessa tarvitsee ja myös käyttää sosiaalipalveluja, joita on tarjolla vauvasta vaariin.
_________________________________________________________
Kysymys nro 4:
Miksi ei Siilinjärven kunta anna eläkeläiselle diki boksiin tukea? Olen kysynyt, ja jos minulta hajoaisi telkkari en saisi siihenkään tukea. Sostoimi ilmoitti, että lapsiperheetkään ei nykyään saa tukea televisioon.
Vastaus:
Alussa mainitsemassani ministeriön oppaassa todetaan tästä asiasta seuraavasti:
”Toimeentulotukea saavan asiakkaan digisovittimen hankinta rinnastetaan television, tietokoneen tai matkapuhelimen hankintaan. Nämä kaikki kuuluvat täydentävän toimeentulotuen menoryhmään ja menot voidaan ottaa asiakkaan tilanteesta riippuen huomioon toimeentulotukilaskelmassa.Hallinto-oikeudet ovat katsoneet, ettei kunnalla ole velvollisuutta myöntää erikseen toimeentulotukea television hankintaan. Televisiota ei ole pidetty toimeentulotukilaissa tarkoitettuna välttämättömänä menona. Kouvolan hallinto-oikeus on todennut 22.4.2005 antamassaan ratkaisussaan, ettei digisovitin ole henkilön toimeentulon ja itsenäisen selviytymisen kannalta välttämätön meno.”
Television hankintaa on voitu myöntää erityisillä perusteilla toimeentulotukea esim. henkilön sairauden johdosta tai monilapsille perheille.
_________________________________________________________
Kysymys nro 5:
Miten sosiaalitoimisto voi jättää vuokrat maksamatta niin että on saanut häädön maksamattomien vuokrien takia? Onko sosiaalitoimistolla tämän jälkeen antaa toinen asunto tilalle?
Vastaus:
Tähän kysymykseen on vaikea vastata näiden tietojen pohjalta. Onko asiakkaalle myönnetty toimeentulotukea koko vuokraan vai onko hänen pitänyt laskelman mukaan maksaa osa vuokrasta itse jne. Onko asiakas tullut asiakkaaksi vasta haettuaan apua rästiin jääneisiin vuokriin vai onko hän saanut toimeentulotukea vuokraan, mihin asumistuki on maksettu jne.
Kunnat myöntävät usein rästiin jääneisiin vuokriin toimeentulotukilain 13 §:n mukaisesti ehkäisevää toimeentulotukea asumisen turvaamiseksi. Asiaa käsiteltäessä otetaan huomioon, miksi vuokrat ovat jääneet maksamatta, onko kyseessä ensimmäinen kerta, jatkuuko vuokrasopimus mikäli rästiin jääneet vuokrat maksetaan jne.
Häädön saaneille asukkaille pyritään aina turvaamaan majoitus, käytännössä tämä on tarkoittanut yksinäiselle henkilöille suurissa kaupungeissa asuntolamajoitusta ja perheille lyhytaikaisen kriisimajoituksen järjestämistä. Sosiaalityöntekijät pyrkivät tämän jälkeen avustamaan asiakasta tarpeen mukaan asunnon saannissa.
_________________________________________________________
Kysymys nro 6:
Olen töissä, mutta velkaantunut - minulta jää käteen ulosottojen jälkeen noin 800 euroa kuussa, tästä noin puolet vuokraan. Onko minulla mahdollisuutta jonkinlaisiin tukiin?
Vastaus:
Teen teille tässä toimeentulotukilain mukaisen laskelman antamienne selvitysten perusteella. Oletan tässä laskelmassa, että olette yksin asuva henkilö ja käytän perusosan suuruutena I kuntaryhmän perusosaa 389,37euroa/ kuukaudessa.
Toimeentulotuen perusosa on tarkoitettu seuraaviin menoihin: Ravintomenot, vaatemenot, lehdet, TV, televisiolupa, puhelimen käyttömenot, vähäiset terveydenhoitomenot, henkilökohtaiseen ja kodin puhtauteen liittyvät menot, asiointimatkat, harrastus- ja virkistysmenot sekä vastaavat muuta jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot esim. parturi ja kampaajamenot.
Tämän lisäksi voidaan menona ottaa huomioon kohtuulliset asumiskulut, kohtuulliset sähkö- ja kaasulasku sekä tavallista suuremmat julkisen terveydenhuollon menot ja lääkemenot. Myös kohtuullinen kotivakuutus huomioidaan menona. Toimeentulotuessa otetaan huomioon kaikki nettotulot eli verojen ja myös mainitsemanne ulosoton jälkeen käteen jäävä tulo, teidän tapauksessanne 800 euroa.
Menoina olette ilmoittanut vuokran 400 euroa. Lisäksi menona otetaan huomioon toimeentulotuen perusosa 389,37 euroa eli yhteensä 789,37 euroa. Kun tuloistanne vähennetään yhteenlasketut menonne, saadaan selville onko teillä toimeentulotuen tarvetta eli 800 -789,37 = + 10,63 euroa. Teillä ei siis näillä menoilla vielä synny oikeutta toimeentulotukeen, mutta heti kun teillä on sähkö-, lääke tai muu edellä mainittu lasku maksettavana, teille syntyy oikeus toimeentulotukeen.
Lisäksi tulee huomioida myös mahdolliset erityisistä tarpeistanne ja olosuhteistanne johtuvat menot, mikäli teillä niitä on. Kehotan teitä ottamaan yhteyttä sosiaalityöntekijään ja tarkistuttamaan oikeutenne toimeentulotukeen.
