Mikko Kautto vastaa

Tilastojen mukaan eläkeläisillä menee keskimäärin hyvin. Valittaako keskivertoeläkeläinen turhasta? Hullussa jutussa (10.9.2007) vainukoira Tassu kiskoi juontaja Esko Naskalia paikkoihin, joissa eläkeläinen on liikuskellut: matkailuvaunuliikkeeseen, pankkiin, lentokentälle.

Katsojat lähettivät ohjelman jälkeen kysymyksiä Eläketurvakeskuksen tutkimusosaston päällikölle Mikko Kautolle:

1. Kysymys:
Ohjelmassa sanottiin että pienituloisen eläkeläisen ei tarvitse maksaa lainkaan veroa. Pötyä! Minun eläketuloni on alle 13 000 euroa vuodessa, ja silti joudun maksamaan veroa 18 prosenttia.
 
Vastaus:
Eläke katsotaan verotuksessa ansiotuloksi. Se kuinka paljon ansiotuloa verotetaan riippuu tulosta tehtävistä vähennyksistä. Eläkeläisen kannalta tärkein vähennys on eläketulovähennys, joka tänä vuonna on yksinäiselle enintään 7 150 euroa. Tämän vähennyksen ansiosta yksinasuva eläkeläinen ei maksa veroa lainkaan alle 8 021 euron vuosieläkkeestä. Tämän yli menevistä tuloista peritään sitten kunnallisveroa ja verotettavan tulon noustessa yli 12 400 euron myös valtionveroa. Ihmisillä on varmaan erilaisia käsityksiä siitä mitä "pienituloisella" tarkoitetaan, tässä varmaan ajateltiin pelkkää kansaneläkettä saavia pienituloisiksi. 

_________________________________________________________

2. Kysymys:
Toimittaja Naskalin eilinen tvohjelma "Hullu juttu" esittää faktana asioita, jotka ovat faktaa hyvätuloisten ja parempiosaisten eläkeläisten ansiosta. Juttu osoittaa vaan sen tosiasian, että yhteiskuntamme erot hyvätuloisten ja köyhien välillä ovat todella huikeat. Suurin osa eläkeläisistä on pienituloisia, jotka elävät todella suuressa ahdingossa. Tilastoissa ei pitäisi koskaan käyttää keskimääriä. Eläkejutussa olisi ollut oikein näyttää miten tulot ja omaisuus jakautuvat vaikkapa 20/80 -säännön mukaan. Eli jos 20% on tosi rikkaita ja 80% köyhiä, vääristyneen tilaston mukaan kaikilla näyttää menevän keskimäärin hyvin. Suomen turhin ammatti on Hullujutun - toimittaja.

Vastaus:
On totta, että keskiarvot peittävät alleen erot, mutta toisaalta keskiarvotietojakin välillä tarvitaan. Eläkeläisten ryhmässä tuloerot ovat samaa mittaluokkaa kuin palkansaajilla. Vuonna 2004 eläkkeensaajien keskuudessa alimmalla kymmenyksellä oli käytettävissä olevia tuloja noin 10 000 euroa vuodessa. Ylimmällä tulokymmenyksellä käytettävissä olevaa vuosituloa oli noin 43 000 euroa. Tuloilla kartutetaan varallisuutta, jos voidaan. Varallisuus kasvaa ymmärrettävästi elinkaarella ja siten 65 vuotta täyttäneiden varallisuus on (keskimäärin) korkeampi kuin nuorilla ikäryhmillä. Varallisuuserot ovatkin sitten huomattavat. Suomessa varakkain 20 % väestöstä omistaa yli puolet koko bruttovarallisuudesta. Toisinpäin katsottuna 50 % kotitalouksista omistaa alle 11 % varallisuudesta. Kansainvälisten vertailujen valossa Suomen tulon- ja varallisuuden jakaumat ovat kuitenkin tasaisempia kuin monissa muissa teollisuusmaissa. 

_________________________________________________________

3. Kysymys:
Maanantaina 10.9. lähetetty ohjelma rikkaista suomalaisista eläkeläisistä,
eikö se ollut isku vyön alle eläkeläisille, jotka elävät EU:n köyhyysrajan
alapuolella? Tasapuolisuuden mukaan, eikö ohjelmaa voisi tehdä myös näistä
köyhyysrajan alapuolella olevista eläkeläisistä ja heidän elinoloistaan ja
KUINKA PALJON heitä on kaikista suomalaisista eläkeläisistä?

Vastaus:
Katso vastaus kysymykseen 4.

_________________________________________________________

4. Kysymys:
Osaatko sanoa, kuinka suuri osa suomalaisista eläkeläisistä elää EU:n
köyhyysrajan alapuolella? Entä Ruotsissa?

Vastaus:
Vertailukelpoisin tietolähde tähän kysymykseen on saatavilla EU:n tilastoviranomaisten kokoamista tiedoista. EU-maissa on sovittu yhteisistä määrittelyistä ja laskentaperiaatteista. EU:n köyhyyrajaksi on sovittu 60% väestön mediaanitulosta, minkä alle jäävillä tuloilla määrittyy köyhyysriskiin. Koska eläkejärjestelmät ovat erilaisia ja eläkkeellä on eri ikäisiä ihmisiä ihan täsmällistä vastausta kysymykseen ei voi antaa.

Vertailukelpoisimmat luvut löytyvät 65 vuotta täyttäneelle väestölle vuodelta 2004. Niiden mukaan Suomessa oli 65 vuotta täyttäneistä 18 prosenttia köyhyysriskissä. Ruotsissa köyhyysriskissä eli 65 vuotta täyttäneistä 11 prosenttia. EU:n luvuissa ei ole otettu huomioon asumismuodoista aiheutuvia eroja. Jos EU:n köyhyysasteen laskennassa otettaisiin mukaan omassa asunnossa asumisesta saatava laskennallinen hyöty vuokralla asumiseen verrattuna, Suomen tilanne Ruotsiin nähden voisi hieman kohentua.

_________________________________________________________

5. Kysymys:
Erään tutun mielestä eläkeläisiä kohdellaan epäoikeudenmukaisesti
sairausvakuutusmaksuissa tms. Mitä se tarkoittaa vai valittaako turhaan?

Vastaus:
Tilanne on tämän maksun suhteen vaihdellut. Vuoteen 1992 asti maksut olivat samat, sitten eläkkeensaajan maksua nostettiin huomattavasti korkeammaksi. Ehkä valittaminen liittyy tähän muistikuvaan. Perusteluna suuremmalle maksulle oli paitsi rahan tarve myös palveluiden suurempi käyttö eläkkeensaajien keskuudessa (jos se yhtään lohduttaa). Sittemmin eläkkeensaajan maksua on kylläkin vähitellen pienennetty. Vuosina 2003-2005 maksu oli samansuuruinen. Vuonna 2006 sairausvakuutusmaksu jaettiin kahteen osaan: syntyi päivärahamaksu ja jäljelle jäävää osaa ruvettiin kutsumaan sairaanhoitomaksuksi.

Nyt vuonna 2007 eläkkeensaaja maksaa sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua 1,45 % tuloistaan. Palkansaaja maksaa samaa maksua 1,28 % eli aavistuksen vähemmän. Toisaalta palkansaaja maksaa lisäksi sairausvakuutuksen päivärahamaksua 0,75 % eli kokonaisuus huomioon ottaen valittaminen ei ole kovin perusteltua, ainakaan jos puhutaan sairausvakuutusmaksuista.