Pauli Ståhlberg vastaa

Tämän viikon nettivieraamme on kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg, jolle kodin remonteista tehdyt valitukset ovat varsin tuttuja. Ståhlberg kertoi Hullussa jutussa (ma 19.11. klo 21.20), että juuri remonttiyrittäjät myös ovat kovakorvaisimpia lautakunnan suosituksille.

Ohjelmassa yritetään poistaa ongelma koko maailmasta - perustamalla laajenemishaluinen remonttiyritysbrändi, jossa asiakas varmasti tietää mitä rahallaan saa, kuin McDonald'sissa. Hullu juttu etsii lupaavan remonttiyrittäjän ja järjestää hänelle tapaamisen sijoittaja Jorma Terentjeffin kanssa. Ohjelma esitetään TV2:ssa ma 19.11. klo 21.20, uusinta ti 20.11. klo 14.55. Sitä voi katsoa ensiesityksen jälkeen viikon ajan myös netissä: yle.fi/areena.

Haluaisitko kysyä kuluttajariitalautakunnan Pauli Ståhlbergilta jotain? Lähetä kysymys meille valokuvan vieressä olevan linkin kautta tiistai-iltapäivään 20.11 mennessä. Ståhlberg vastaa katsojien kysymyksiin nettisivuillamme keskiviikkona 21. marraskuuta.

Hullu juttu -ohjelman remontti-jakso esitettiin TV2:ssa ma 19.11. klo 21.20, uusinta ti 20.11. klo 14.55. Sitä voi katsoa ensiesityksen jälkeen viikon ajan myös netissä: yle.fi/areena.

Katsojamme lähettivät Pauli Ståhlbergille seuraavia kysymyksiä:

Kysymys 1.
Olemme hankkineet rakenteilla olevaan omakotitaloon takan. Takkaa ostaessa keskustelimme rautakaupan myyjän kanssa takan hormista, joka tuli olla elementtihormi. Takkaa muuratessa kävikin ilmi, että kyseistä hormia ei takkaan voinut asentaa painorajoituksen vuoksi. Jouduimme siten hankkimaan peltisen hormin, joka on elementtihormia kalliimpi ja ulkonäöltään huonompi. Jos olisimme tienneet tämän jo ostovaiheessa, olisimme varmaankin valinneet erilaisen takan. Mikä on kaupan/myyjän vastuu? Mielestämme heidän olisi pitänyt tietää asia kauppaa tehdessä. Onko mitään mahdollisuutta vaatia kaupalta esimerkiksi hyvitystä?

Vastaus 1.
Myyjä on velvollinen antamaan kuluttajalle oikeat tiedot myytävästä tuotteesta. Siitä on kerrottava kaikki seikat, joilla voi olla olennainen merkitys kuluttajalle ja joiden voidaan olettaa vaikuttavan tämän ostopäätökseen. Itsestäänselvyyksiä ei kuitenkaan tarvitse kertoa, ellei kuluttaja niitä jostain syystä kysy.

Tässä tapauksessa on ollut kyse erityistuotteesta, joka ei ole jokapäiväinen ostos. Lähtökohtaisesti myyjän tiedonantovelvollisuus on laaja, koska kuluttajan ei voida olettaa tuntevan eri takkojen ominaisuuksia ja niiden rakentamisen edellytyksiä. Kuluttaja voi myös takkoja myyvän rautakaupan ollessa kyseessä luottaa siihen, että myyjä osaa kertoa kaikki hänen ostopäätökseensä vaikuttavat seikat ilman erikseen kysymistä.

Koska tapauksesta saatujen tietojen perusteella myyjä ei ole informoinut ostajaa takan ja hormin painon merkityksestä, on takassa virhe. Se ei ole vastannut sitä, mitä kuluttajalla on ollut aihetta olettaa. Virheen perusteella kuluttajalla on oikeus vaatia myyjältä virheen oikaisua, jos se vielä on mahdollista, sekä hinnanalennusta ja vahingonkorvausta.

Virheen oikaisuna myyjä voisi tarjota samaan hintaan sellaista takkaa, joka kestää elementtihormin. Jos takka on jo rakennettu, tällainen virheen oikaisu johtaisi todennäköisesti myyjän kannalta kohtuuttomuuteen. Hän on tällöinkin silti velvollinen hyvittämään kuluttajaa siitä taloudellisesta vahingosta, mikä virheestä on aiheutunut. Vahinko lienee tässä se hinnanerotus, mikä peltihormilla ja elementtihormilla on. Ulkonäöllistä seikkaa, aineetonta vahinkoa, myyjä ei ole velvollinen korvaamaan.
________________________________________________________________________

Kysymys 2.
Löysin puhelinluettelosta urakoitsijan, joka teki kylpy- ja makuuhuoneeni tavalliset saranoidut ovet liukuoviksi. Liukuoville rakennettiin kotelot, joiden sisällä ovet kulkevat. Työ tehtiin maaliskuussa. Mielestäni (ja monen muunkin mielestä) lopputulos on epäsiisti ja ruma. Urakoitsija käytti mm. kieroa lautaa ja liukuovien kiskot ovat yläpuolella näkyvissä. Erään tässä käyneen rakennusmiehen mukaan ainakaan kylpyhuoneen ovi ei ole suora.
Minulle syntyi vahva vaikutelma siitä, että urakoitsijan ammattitaito oli ja on riittämätön tällaiseen työhön, mutta hän ei kuitenkaan ilmoittanut niin olevan, vaan otti työn tehtäväkseen. Kuinka minun tulee toimia saadakseni siistimmät ja asiallisen näköiset ovirakennelmat? Miten on aiheellista edetä tässä asiassa, kun haluaisin, että ovet olisivat siistimmät ja epäilen vahvasti, että urakoitsijan ammattitaito oli ja on riittämätön tällaiseen työhön?

Vastaus 2.
Jollei muuta ole sovittu, on urakan työnjäljen oltava hyvää ammattimaista tasoa. Ostaessaan urakkapalvelun kuluttaja ei osta pelkästään työtä ja materiaaleja, vaan myös ammattitaitoa.

Jos kuluttaja ja työn suorittaja ovat erimielisiä siitä, vastaako työn laatu siltä perustellusti edellytettävää tasoa, eikä urakoitsija tee parannuksia, on työn jälki selvitettävä puolueettomalla asiantuntijalla. Tällaisia arvioita tekevät muun muassa keskuskauppakamarin tavarantarkastajat. Arvion perusteella kuluttaja voi yrittää päästä sopimukseen urakoitsijan kanssa virheiden korjaamisesta. Urakoitsijalle on pääsääntöisesti annettava mahdollisuus oikaista suorituksensa, vaikka kuluttaja olisikin häneen tyytymätön.

Jollei sopuun päästä, on ensimmäisessä vaiheessa käännyttävä oman kunnan kuluttajaneuvojan puoleen, joka voi yrittää sovitella asiassa. Jollei em. puolueetonta arviota työn väitetyistä virheistä ole tehty, on niistä hyvä ottaa valokuvia näytöksi kuluttajaneuvojan käyttöön. Jollei asia selviä kuluttajaneuvojan kanssa, voi asiassa tehdä valituksen kuluttajariitalautakuntaan.

Jos kuluttajariitalautakunta arvoi kaiken saamansa materiaalin perusteella, että työnjälki ei vastaa hyvää ammattimaista tasoa, voi se suosittaa urakoitsijaa korjaamaan suorituksensa tai vaihtoehtoisesti antamaan rahallisen hyvityksen. Hyvityksen määrä riippuu siitä, ovatko viat sellaisia, että ne vaativat korjaamista ja kuinka paljon niiden korjaaminen ulkopuolisella, toisella urakoitsijalla, arviolta maksaisi.
________________________________________________________________________

Kysymys 3.
Miksi Kuluttajaviranomaiset eivät koskaan tee valvontaiskuja kuluttajien
tilaamiin remonttikohteisiin (esim. kylpyhuoneet). Lapsetkin asuvat samoissa
asunnoissa ja heidän herkistymisalttius hometoksiineille on tunnetusti
suurempi kuin aikuisilla?

Vastaus 3.
Tähän en osaa vastata, kun kuluttajariitalautakunta ei ole valvontaviranomainen. Me käsittelemme vain erimielisyyksiä. Uskoisin, että on jo resurssisyistä mahdotonta valvoa remontteja "iskuin". Jos kuitenkin epäilee huoneessa epäpuhtaisuuksia, voi asiassa kääntyä kunnan terveysviranomaisten puoleen.