Wallu Valpio vastaa

Viikon nettivieraamme on mediapersoona ja rock-promoottori Wallu Valpio, joka on rakkaussuhteissaan toivonut sydämestään toiselle pelkkää hyvää, mutta silti usein sortunut pettämään kumppaniaan.

Hullussa jutussa (12.10.) neljä julkkista pikaluennoi ihmissuhteista Vantaan Sotungin peruskoulun ysiluokkalaisille. Valpio kertoi, että pettäminen tuntuu teon hetkellä hauskalta, mutta aiheuttaa suuria suruja. Kun syrjähypystä on kulunut tarpeeksi aikaa, sorrutaan taas. Avoimeen suhteeseenkaan hän ei usko; ajatus kumppanista vieraan sylissä hirvittää.

Näin Wallu vastasi katsojien lähettämiin kysymyksiin:

Kysymys 1:
Oletko hyvissä väleissä entisten tyttöystäviesi kanssa? Onko mahdollista erota niin, että voi edelleen olla ystävä, vai onko turhaa edes yrittää moista?

Vastaus:
Hyvissä ja hyvissä. Osaa näkee kuitenkin niinkin pienessä kylässä kuin Helsinki pakosta, ja kuulumisia tulee tietenkin vaihdettua. Mutta että väleissä, puheväleissä ainakin, ja voin sanoa melkoisella varmuudella, ettei ex:n kanssa tule olemaan luonnollista ystävyyttä. Aika keinotekoisia tapaamisia ne ovat, ja koska aika ajaa molempien ohi, jutut eivät enää löydä toisiaan ja aitoa keskustelua ei synny. Kuten on sanottu: ystävyydestä voi syntyä rakkautta, mutta rakkaudesta ei koskaan ystävyyttä.

Kysymys 2:
Ohjelmassa vastasit kysymykseen polyamoriasta, että se ei onnistu, koska ihmiset ovat kuitenkin mustasukkaisia. Puhutko nyt kokemuksesta, eli oletko joskus yrittänyt tällaista vapaata suhdetta, ja jo olet, niin miten siinä kävi?

Vastaus:
Puhun ystävieni kokemuksista. Rokkipiireissä tällaista kokeillaan aina aika ajoin. Itsekkyyshän tässä on lähinnä kysymyksessä; haluaisi itse "harrastaa" reissullaan, mutta ei kuitenkaan kestä vastapuolen tekosia sitten, kun sellainen paljastuu. Toimii varmasti elokuvissa, arkielämä onkin sitten eri juttu.

Kysymys 3:
Pettäminen on siis mielestäsi hauskaa, mutta sanoit kuitenkin kärsineesi myös morkkiksista. Kärsitkö oikeasti, vai sanotko vain siksi, että sinua ei pidettäisi aivan paatuneena gigolona?

Vastaus:
Pettäminen on "hauskaa" siihen asti kunnes ensi kerran asian paljastuttua näkee toisen kärsimyksen ja pahan olon. Se herättää oikeasti. Harvaa voi niin paljoa satuttaa. Suhteen loputtua sitä sitten todella huomaakin, mitä tuli menetettyä yhden "sutaisun" takia. Jos viihtyy eri naisten kanssa kyseisessä harrastustoiminnassa, on vain yksinkertaisempaa ja helpompaa tehdä sitä sinkkuna! Pettämistä käytetään toki myös keinona saattaa parisuhde lopuilleen, jos ei puhumalla uskalla saada sitä loppumaan.

Kysymys 4:
Oletko koskaan onnistunut puhumaan itseäsi pinteestä, jos olet jäänyt kiinni ns. rysän päältä? Siis jotenkin saanut selitettyä asiat parhain päin?

Vastaus:
Niinhän sitä luulee. Näin ei tapahdu kuitenkaan yleensä koskaan. Ihminen on sosiaaliselta tunneälyltään sen kaltainen olio, että toisen olemuksesta aistii kuitenkin aina totuuden (ei liity pelkästään pettämiseen, vaan olemukseen yleensä, suruun, vihaan yms). Varsinkin suhteen loputtua, kun pettämisestä on kerrottu, eivät ne ole koskaan tulleet yllätyksenä. Ne vaan aina "jotenkin" jo tiesi, joka kerrat.

Kysymys 5:
Olen mennyt naimisiin aikoinaan neitsyenä ensirakkauteni kanssa, ja olen ehdottomasti sitä mieltä, että jos rakastaa oikeasti, ei voi pettää toista. Olet varmaan toista mieltä, miten selität itsellesi sen, kun olet pettänyt?

Vastaus:
Ihminen on lihan suhteen aika heikko. Pettäminen on vain fyysinen toiminto, joka liittyy lyhyesti kerrottuna "jonkinasteiseen itsetunnon kohottamiseen" ja "voittamisen tunteeseen". Ei voi elää elämäänsä laput silmillä, ja vastakkaisesta sukupuolesta löytyy toki muitakin sämpsäkän näköistä olentoja. Uskollisuushan on mielestäni lähinnä fyysisen toimimisen estämistä, katsoa saa, vaan ei koskea...