Käsikirjoitus

TV1 16.2.2008 klo 20:00
MOT: Työttömien kierrätystä
toim. Riikka Kaihovaara

Valtion palkkatuella teetetään töitä ilman normaaleja työehtoja.

MOT-TUNNUS

Viheraho: ”Kun saadaan tuota valtion tukirahoilla työntekijöitä lähes ilmasiks,
ja tota nää tekee sitten oman aikansa työtä, ja sen jälkeen, kun tuet loppuu tän tietyn työntekijän osalta, niin pistetään uutta kiertoon, mistä taas saadaan tuet.”

Joensuu: ”Ja jos työvoimatoimistosta laitetaan ihmisiä tulemaan, pitkäaikaistyöttömiä, vaikeasti työllistettäviä, niistä käytetään vaan koko ajan keskusteluissa sanaa ”huonoa ainesta”, ni siinä se kertoo minun mielestä aika paljon niinku siitä ihmisen arvostuksesta, mitä se on.”

Tämä on tarina työttömien käyttämisestä ilmaisena työvoimana.

OTSIKKO: Työttömien kierrätystä

Samulinniemi on Jyväskylän rikkaiden ja kuuluisten asuinalue. Niemessä asuu muun muassa työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen.

Täällä työttömät käyvät siivoamassa ihmisten koteja hintaan 15 euroa tunti.

Johanna Joensuu: ”Siellä on kyllä todella niin kuin hyvätuloisten ihmisten koteja ja asuntoja, keille se ura on niin paljon tärkeämpää, että se kotihomma jää, ja teetetään sitten tällaisilla hankkeilla loput.”

Siivoojat ja remontoijat ovat Varppaaja-hankeen palkkalistoilla. Heidät on työllistetty Varppaajaan valtion maksamalla palkkatuella.

Palkkatuki on työnantajalle maksettava tuki työttömän palkkaamiseen. Viime vuonna TE-keskukset jakoivat rahaa työnantajille vajaat 220 miljoonaa euroa.

Jyväskyläläinen Johanna Joensuu työskenteli vuoden verran Varppaaja-hankkeen toimistotyöntekijänä.

Hänen vastuulleen kuului muun muassa atk-tuki, Varppaajan tiedotus, asiakaspalvelu, työtehtävien jako, työajan seuranta ja valituksiin vastaaminen.

Joensuun bruttopalkka oli aluksi 1000 euroa kuussa.

Johanna Joensuu: ”Työmäärähän on aivan älytön.” - - - ”Kyllä mä katson, että mä tein niin paljon siellä hyvin töitä, että mulle kuuluis kunnon palkka siitä.”

Viime syksynä Joensuu alkoi epäillä, että Varppaaja-hankkeessa ei ole kaikki kunnossa.

Joensuu: ”Palkkauksessa oli semmoisia asioita, mitkä heti kiinnitti huomiota. - - - Sitten oli näitä hankkeen avustusten hakuja. Millä perusteilla niitä on haettu ja miten pitkään ja mitä ollaan viemässä eteenpäin että mihin se homma oli menossa. Ei enää tuntunut oikealta touhulta.”

Kyseenalaistamisella oli hintansa. Varppaaja-hankkeen vetäjä Pentti Leinonen hermostui Joensuulle.

Joensuu: ”Sen jälkeen kuului kutsu kuin koiralle, että Johanna tänne. Menin sinne huoneeseen, Pentin huoneeseen, ja saman tien alkoi huutaminen. Hän huuti aivan älyttömästi ja ihan suoraan ja todella törkeyksiä, että suoraan ulos firmasta. - - - No, minä menin omaan huoneeseen ja keräsin kaikki tavarat isoon jätesäkkiin ja soitin taksin pihaan - - - Se oli mun viimeinen työpäiväni siellä.”

Joensuu joutui jättämään työpaikkansa lokakuun lopussa. Hän ei vieläkään tiedä onko hänet irtisanottu vai ei.

Menimme haastattelemaan Varppaaja-hankkeen vetäjää Pentti Leinosta. Leinonen suostui vastaamaan vain ennalta sovittuihin kysymyksiin. Yksikään ei koskenut Joensuun tapausta.

Hän korosti Varppaaja-hankkeen yritysmäisyyttä.

Pentti Leinonen: ”Eipä Varppaaja eroa esimerkiks siivousfirmoista, tämän tyyppisistä toiminnoista, huoltopalveluyrityksistä, ei se ei se poikkea sitten siltä osin millään tavoin, että samanlaista työtä ja samanlainen lopputulos täytyy syntyä meillä kuin sitten syntyy niin sanotuissa oikeissa yrityksissä.”

Varppaaja saa vuodessa yli 300 000 euroa tukia ja avustuksia. Rahat maksaa Keski-Suomen TE-keskus. Soitin TE-keskuksen päällikölle Lauri Hiltuselle heti Varppaajan toimistolta päästyäni.

Haastattelu järjestyi seuraavaksi aamuksi. Hiltunen kertoo, että TE-keskus teki viime syksynä Varppaaja-hankkeeseen varmennuskäynnin.

Lauri Hiltunen: ”Varppaajat-hankkeen kohdalla niin havainto oli se että varsin hyvin tavoitteet on toteutuneet. Tavoitteet koski koski lähinnä nyt sitä toimintaa että millä volyymilla toimitaan, kuinka monta henkilöä pystyttiin pitämään toimenpiteissä keskimäärin. - - - Myöskään itse itse hallinnoinnissa taloudenhoidossa ja muissa ei havaittu mitään ongelmia.”

Varmennuskäynnillä ei kiinnitetty huomiota Varppaajan työntekijöiden saamaan palkkaan.

Palkkatuen ehtoihin kuuluu, että työnantaja maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Jos työehtosopimusta ei ole, työnantajan pitää maksaa tavanomainen ja kohtuullinen palkka.

Varppaaja-hankkeessa on vajaat 30 työntekijää. Useimpien työaika on 32,5 tuntia viikossa. Bruttopalkka on 1100 euroa kuussa. Työehtosopimusta ei noudateta.

Leinonen: ”Siivousalan TES on ehkä lähimpänä tätä, mutta sillä tavalla suoraan sitä ei ole vedetty mistään, että kyllä tämä on tällainen perinteellinen malli mitä käytetään kaikissa hankkeissa ja yleensä työttömien työllistämisprojekteissa, että kyllä tämä on vähän perittyä.”
MOT: ”Mikä on se perinteinen malli siis?”
Leinonen: ”Eli eli toimitaan tällaisella työajalla ja tällaisella palkkauksella.”

Jyväskylän kaupunki maksaa Varppaajalle kustakin työntekijästä 200-300 euroa kuussa. Tämä kuntalisä kuittaa työnantajan sivukulut.

Keski-Suomen TE-keskus maksaa Varppaajalle jokaisesta työntekijästä yli 1000 euroa kuussa. Tämä palkkatuki on siis yhtä kuin työntekijän bruttopalkka.

MOT: ”Onko ihan hyväksyttävää - - - jos se on pelkästään se ihmisen bruttopalkka on se tuen määrä?”
Hiltunen: ”No tukihan on osa vain siitä työn.. henkilön palkasta eli palkkatuella kun työllistetään työnantaja maksaa työehtosopimuksen mukaisen palkan ja palkkatuki yleensä kattaa vaan siitä osan.”
MOT: ”Entä jos se kattaa sen kokonaisuudessaan?
Hiltunen: ”Sellaista työehtosopimusta tuskin on, jossa on niin niin pieni palkan osa.”
MOT: ”Mutta monesti työaika on näissä palkkatukitöissä niin alhainen että..”
Hiltunen: ”Joo. Tavallisin on on 80 prosenttia normaalista työajasta.”
MOT: ”Eli tällöinhän se palkkatuki kattaa sen palkan kokonaisuudessaan.”
Hiltunen: ”No, ei kuitenkaan. Ei kuitenkaan.”

Tukityöllistäjien joukossa Varppaaja-hanke on vielä pikkutekijä.

Helsingin Herttoniemessä toimii Työ & Toiminta ry:n purkamo. Työ & Toiminta käsittelee kuukaudessa yli 300 000 kiloa sähkö- ja elektroniikkaromua. Kunnostetut koneet ja puretut materiaalit myydään eteenpäin.

Työn tekevät pääasiassa työharjoittelijat ja tukityöllistetyt.

Työ & Toiminta maksaa työntekijöilleen enemmän kuin pelkän palkkatuen. Bruttopalkka on reilut 1200 euroa kuussa. Työehtosopimusta ei täälläkään ole.

Kari Honkanen: ”Itse, itse asiassa kun mä otin siitä selvää, ni mulle sanottiin, että kierrätysalalla ei ole työehtosopimusta. Niin mä en oo sitten tota siihen sen kummemmin, kummemmin tota kiinnittänyt huomiota.”

Työ & Toiminta sai alkunsa pienestä Vuosaaren työttömien yhdistyksestä. Kymmenessä vuodessa se kasvoi valtakunnalliseksi työllistäjäksi. Nyt yhdistyksen liikevaihto on jo vajaat kaksi miljoonaa euroa. Tukityöllistettyjä oli viime vuonna 125.

Vuonna 2004 Työ & Toiminta perusti kylkeensä sosiaalisen yrityksen Neo-Act Oy:n.

Erkki Nuuttila työskenteli vuoden verran tukityöllistettynä Neo-Actin Lahden toimipisteessä.

Erkki Nuuttila: ”Kuljetushommia tein sen ensimmäisen syksyn ja sitten olin tässä tulevan tavaran tarkistustehtävissä, kun tulee asiakkailta sähköelektroniikkatavaraa.” - - - ”Eihän se työnä siinä eroo sen kummemmin muustakaan palkkatyöstä, että ei se oo niin kuin seiniin nojaamista kuitenkaan.”

Aluksi Nuuttila oli Neo-Actilla pari kuukautta palkattomassa työelämävalmennuksessa. Valmennusajalta hän sai työmarkkinatukea ja ylläpitokorvausta. Matka- ja ateriakuluihin tarkoitettu korvaus on kahdeksan euroa päivässä.

Kaikki Työ & Toiminnan ja Neo-Actin työntekijät käyvät läpi valmennusjakson.

Kari Honkanen: ”Sinä aikana he oppivat ton homman ja, ja sitte otetaan heidät töihin, joko vuodeksi tai kahdeksi, yleensä. - - - Ja siit on myös semmonen etu et jos se homma ei jostain syystä käy eikä pärjätä keskenämme, niin sitten päästään kivuttomasti toisistamme eroon.”

Varsinaisen tukijakson aikana Nuuttilan työnantaja oli Lahden seudun työttömät ry. Yhdistys palkkaa työttömiä palkkatuella ja välittää heitä eteenpäin.

Neo-Actille Lahden seudun työttömien kautta tulleet työntekijät olivat täysin ilmaisia.

Honkanen: ”Se on tavallaan niinku vuokratyövoimaa. - - - Käsittääkseni he sai siit vähän huonompaa palkkaa kun nää meidän työntekijät, he teki kuutta, mun mielestäni kuutta puolta tuntia päivä. - - - Ei siitä tullu meille mitään kustannuksia, se on totta.”

Nuuttilan työaika oli 6 tuntia päivässä, ja bruttopalkka 1123 euroa kuussa.

Nuuttila: ”Ei siitä hirveitä jää enää sitten kuussa että omalla kohallakin siinä melkein puolet meni vuokraan niin kyl se aika pieneks menee sitten loppujen lopuksi, koska kaikki tuet lähtee sitten siinä vaiheessa pois kun sä meet palkkatyöhön.”

Neo-Actin naapurissa toimii Pasi Viherahon pyörittämä nettiradio. Viheraho on elektroniikan harrastaja ja intohimoinen kierrättäjä.

Pasi Viheraho: ”Itte on kiinnostunu viallisesta elektroniikasta - - - ja sit ku mä rupesin seuraamaan tarkemmin tät toimintaa, niin suurelta osalta niin materiaalikierrätystä ja ja aika pitkälti ammattitaidottomia ihmisiä töissä. - - - Tietysti koulutuksen kauttahan aina on mahdollisuus sitä ammattitaitoa saada, saada, mutta jos yritys tekee näin, että otetaan hetkiseks töihin ja sen jälkeen sen jälkeen pistetään pihalle, niin ei siitä kyllä ammattitaito nouse.”

Eräälle Neo-Actin entiselle työntekijälle luvattiin, että tukityö jatkuu. Yllättäen jatkoa ei löytynytkään. Tilalle otettiin uusi työtön, josta Neo-Act saa korkeampaa palkkatukea kuin pitempään talossa olleesta.

Pasi Viheraho tuntee tapauksen.

Viheraho: ”Mun nähdäkseni se ei oo niin kun sen homman tarkotus, vaan homman tarkotus ois luoda työpaikkoja, eli saatas jatkuvuutta tälle tietylle yksilölle, kansalaiselle.”

Sosiaalinen yritys voi saada palkkatukea pidempään kuin hanke tai yhdistys. Myös Varppaajan projektinvetäjä Pentti Leinonen aikoo muuttaa hankkeensa yritykseksi muutaman vuoden kuluttua.

Leinonen: ”Sosiaalinen yritys on pehmeä malli normaali osakeyhtiötoiminnasta ja se soveltuu erityisen hyvin kotipalveluja ajatellen jatkosuunnitelmiin. Ja työttömäthän ei meiltä lopu.”

Toistaiseksi projektinvetäjä Pentti Leinosen palkan maksaa Keski-Suomen TE-keskus. Työllisyyshankkeiden vetäjien palkoista suurin osa maksetaan työllisyyspoliittisena avustuksena.

Työllisyyspoliittista avustusta ei voi saada yritystoiminnan tukemiseen. Käytännössä avustus saattaa valua voiton tekemiseen. Esimerkiksi Varppaajan ja Työ & Toiminnan tilikaudet ovat voitollisia.

MOT: ”Millä voidaan varmistua siitä, että työllisyyspoliittinen avustus ei muutu liiketoiminnan tukemiseksi jos toiminta on tuottavaa ja kuitenkin ihmisten palkat tulee maksettua tuilla?”
Hiltunen: ”No mitähän mä tuohon osaisin sanoa… Käytännössä nyt en mun täytyy myöntää että mä en tunne tunne sitä että miten esim. verottaja erottelee tämän liiketoiminnan tästä muusta toiminnasta - - - mutta että ihan.. myönnän että mä en nyt osaa selittää sitä sitä enkä hahmottaa sitä erona kovin tarkkaan.”

Varppaajan siivous- ja remonttitöistä tulevat asiakasmaksut ovat parhaimmillaan yli 10 000 euroa kuussa. Varovaisestikin arvioiden Varppaajan tuotot ovat lähes 100 000 euroa vuodessa.

Joensuu: ”Joka ainoassa henkilökuntapalaverissa Leinonen projektinvetäjä itse sanoi, että ”ei ole mitään tarvetta kerryttää pääomaa, - - - vaan kaikki tuotto ohjataan suoraan työntekijöiden palkkoihin.” Ja näin ei ole tapahtunu.”

MOT: ”Eli mihin nämä hankkeen tuotot käytetään?”
Leinonen: ”Hankkeen tuotot käytetään kuluihin. Eli meillä pitää olla valmius siihen että pystytään sitä hanketta viemään eteenpäin eli ei kädestä suuhun elämisellä tässä voida toimia eli aina täytyy olla pikkureservi. Ennen kaikkea sen takia, että tuet maksetaan jälkijättöisesti, eli meillä täytyy aina olla kassavalmius maksaa työntekijöitten palkat esimerkiksi.”

Varppaaja-hankkeen vetäjä Pentti Leinonen kieltäytyi antamasta MOT:lle hankkeen kustannusarvioita tai tilinpäätöksiä. Hän kertoi vain, että liikevaihto on ”noin puoli miljoonaa euroa”.

Tv-uutiset: ”Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen keskusliiton TVK:n ja sen jäsenliittojen omistama Vendito-konserni on mennyt konkurssiin.”

Leinonen on tottunut pyörittämään suuria summia. 90-luvun alussa hän toimi sijoitusyhtiö Venditon toimitusjohtajana. Vendito meni konkurssiin hämärissä olosuhteissa ja veti perässään myös omistajansa, ammattiliitto TVK:n. Leinonen sai potkut ja kultaisen kädenpuristuksen.

Leinosen osuutta konkurssiin valottaa TVK:n entisen puheenjohtajan Riitta Prustin kirja Kiirastuli.

Ote kirjasta: ”Valintani jälkeisen juhlahumun aikana Keltikangas ja Leinonen tulivat kertomaan, että Vendito-konsernilla oli ongelmia ja tarvittaisiin lisää pääomaa. Muistan vielä Leinosen sanoneen, että tilanne on tyydyttävä, johon Keltikangas lisäsi, että ei sitä ihan tyydyttäväksi voi sanoa.”

Joensuu: ”Kannattaa lukea. Siellä selviää minkälaiset henkilöt ovat siirtyneet Keski-Suomeen vetämään työllistämisprojekteja. Että kyllä tiedetään mistä otetaan mitäkin, ja sopivasti samanlainen lama-aika kuin nytkin.”

Härskeimmillään palkkatukia saatetaan käyttää yksittäisten yrittäjien varallisuuden kasvattamiseen.

Helsingin Mäkelänkadulla toimii yksityinen löytötavaratoimisto nimeltä Suomen Löytötavarapalvelu. Muun muassa VR, Finnair, laivayhtiöt ja Helsingin kaupungin liikennelaitos ovat ulkoistaneet löytötavaransa Suomen Löytötavarapalvelulle.

Löytötavarapalvelu on sosiaalinen yritys, eli se on sitoutunut palkkaamaan vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä valtion tuella. Toimitusjohtaja Petri Fonsén ei tunnu tietävän, montako tukityöllistettyä hänen yrityksessään on.

MOT: ”Eli paljonko niitä työntekijöitä on yhteensä?”
Fonsén: ”Meillä on tällä hetkellä 16 työntekijää.”
MOT: ”Joo. Ja niistä kuinka moni on niitä palkkatuetussa työssä?”
Fonsén: ”Tuota… odotappas nyt. Olisko niitä semmonen kuus seittemän, mun pitäis varmistaa vielä, mutta jotain sitä luokkaa.”

Uudenmaan TE-keskuksen mukaan voimassaolevia palkkatukipäätöksiä on 14

Olimme sopineet toimitusjohtaja Petri Fonsénin kanssa haastattelun perjantaiksi. Tiistaina Fonsén soitti, ja perui haastattelun.

Fonsén: ”Kuule, me pidettiin eilen hallituksen kokous ja tehtiin vähän niin kuin Swot-analyysi tästä tilanteesta ja valitettavasti päädyttiin siihen, että mä en osallistu tähän ohjelmaan.”
MOT: ”Ai, minkä takia?”
Fonsén: ”Me ei sinällään olla yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ja - - - punnittiin edut ja hyödyt, niin tavallaan se ei meitä hyödytä millään tavalla.”

Paitsi että Petri Fonsén ei antanut haastattelua, hän ei myöskään halunnut meitä kuvaamaan löytötavaratoimistoon tai löytötavaroiden huutokauppaan. Päätimme kuitenkin mennä illalla katsastamaan paikan.

Huutokaupan jälkeen yritin haastatella Löytötavarapalvelun nimettömäksi jäänyttä työntekijää.

MOT: ”Tiedätkö miksi niin moni teistä on palkkatuella työllistettyjä?”
Työntekijä: ”En halua sanoa. Voin sanoa, että itse en ole, mutta en tiedä siitä sen enempää. Meidän yrityksen toimitusjohtajalta voitte kysyä lisää asioita.”

Löytötavarapalvelun työntekijöiden varovaisuus on ymmärrettävää. Syy löytyy heidän työsopimuksestaan: ”Työntekijä sitoutuu pitämään salassa työsuhteen aikana ja viisi vuotta sen päättymisen jälkeen kaiken sellaisen aineiston ja tiedon, joka on luokiteltu salaiseksi ja luottamukselliseksi. Jos työntekijä rikkoo tätä sitoumusta, hän on velvollinen maksamaan työnantajalle 1 000 000 euroa sopimussakkoa.”

Yhtiössä on muutakin kummallista. Suomen Löytötavarapalvelu on kustantanut kaksi entisen yhtiömiehensä runokirjaa. Löytötavarapalvelun toimialaan kuuluu myös ilmailu, ja yhtiö omistaa pienlentokoneen.

Suomen Löytötavarapalvelua pyörittää aviopari Petri ja Sari Fonsén. Vuoden 2007 verotietojen mukaan Petri Fonsénin ansiotulot olivat yli 107 000 euroa ja Sari Fonsénin yli 94 000 euroa.

Yhtiön taloudenpidosta emme tiedä mitään. Löytötavarapalvelu on niin sanottu avoin yhtiö, eli sen tilinpäätöstiedot eivät ole julkisia.

Laki ei velvoita myöskään työllistäviä yhdistyksiä tai säätiöitä julkistamaan tilinpäätöksiään.

Edes työ- ja elinkeinoministeriössä ei kiinnitetä huomiota palkkatuen saajan varallisuuteen tai liikevoittoon.

Joensuu: ”Iso rahotus tulee sieltä, että kyllä sitä jonkun täytyy niinku valvoo. Ja et ku loppujen lopuks ku mietitään kenen ne rahat on niin meijän veromarkoistahan ne on ne rahat.”

MOT: ”Entä miten sitä valvotaan että miten palkkatukea käytetään?”
Kerminen: ”No se talouden puoli valvotaan niin, että kun näitä haetaan näitä tilityksiä, niin sen tilityksen liitteenä pitää sitten olla tieto siitä että palkka on todellisuudessa maksettu - - - Ett me ei lähdetä katsomaan onks työnantajalla maksukykyä, että varmaan osalla näistä ihan hyvin on, koska palkkatuki on tarkoitettu kompensoimaan nimenomaan sitä, että sen työntekijän - - - ammattitaito on ehkä hiukan vanhentunut, ja hänen tuottavuutensa ei oo täysin samalla tasolla kuin sitten ehkä semmoinen, joka rekrytoitais suoraan.”

Johanna Joensuu teki työ- ja elinkeinoministeriöön kirjallisen valituksen kohtelustaan Varppaaja-hankkeessa.

Ministeriö pyysi selvitystä TE-keskukselta. Vastauksen selvityspyyntöön laati Pentti Leinosen vanha tuttu, Lauri Hiltunen.

MOT: Tästähän on lähtenyt myös ministeriöön ja myös teille erään entisen työntekijän valitus, mitä siihen vastattiin?
Hiltunen: ”Nyt en itse itse ole sitä asiaa käsitellyt, että että tiedän tiedän kyllä, että asia on ollut esillä.”
MOT: ”Mielestäni siinä on kyllä teidän nimenne siinä vastineessa mikä siitä on annettu…”
Hiltunen: ”Joo.. katsotaas.. palautetaan mieleen.. Niin niin kuin sanoin niin tässä ei ei sinänsä meidän rahoittaman toiminnan osalta voitu ottaa ottaa kantaa kantaa.”

Viranomaispuolella oli seinä vastassa. Myöskään työsuojelupiiristä Joensuu ei saanut apua.

MOT: Miten olet kestänyt tämän kaiken?
Joensuu ”Täytyy kiittää tytärtä, ja tota niin siskoa ja äitiä. Kyllä siinä ollut kova tuki. Ei ole helppoa ollut.”

Johanna Joensuu on nyt sairaslomalla.

Myös Erkki Nuuttila lopetti työt Neo-Actilla pian ensimmäisen tukikauden päätyttyä. Jatkoa olisi ollut tarjolla, entistä huonommilla työehdoilla. Työaika olisi noussut kahdeksaan tuntiin päivässä, mutta kuukausipalkka olisi noussut vain runsaat sata euroa.

Nuuttila: ”Että kyllä se niin kuin vuodessa luulis, että työntekijä näyttää kyntensä, että tää homma pyörii, ja siinä vaiheessa on hyvä sitten puhumaan siitä jatkosta, jos päästäs sopimukseen oikeesta työstä - - - että saa semmoisen palkan, että sillä elää ja tulee toimeen.”

Kun palkkatukijakso loppuu, ihminen putoaa tyhjän päälle. Ansiosidonnaista päivärahaa hän ei yleensä saa, sillä työssäoloehtoa kertyy vain puolet siitä, mitä normaalissa työsuhteessa.

Sosiaalitoimisto laskee tukityöstä ansaitut rahat kolme kuukautta taaksepäin. Toimeentulotuki tippuu, tai sitä ei saa ollenkaan.

Nuutila: ”No sehän tarkoittaa sitä että laskut jää hyvin äkkii maksamatta, kun ei oo rahaa tilillä. Koska sitä rahaa ei ole sillä lailla, kuin esimerkiks sosiaalivirasto on laskenut, että sulla on käytössä kuitenkin ton ja ton verran niistä palkkatuloista.”

Erkki Nuuttila ei ole lannistunut. Hän hakee aktiivisesti uutta työpaikkaa.

Nuuttila: ”No kyllähän se on tarkoitus töitä löytää. Ja jos ei niitä, niin sitten vaikka harjoittelupaikka tai joku koulutuspaikka, että siitä lähdetään.” - - - ”Ne on kansiossa erikseen nää harjoittelupaikat ja työllistämistukipaikat, että niitä ei tosta netistä löydä, että ne on käytävä kattoon työkkäristä sitten ihan ite.”

Kansiosta löytyy sattumalta myös työpaikkailmoitus, jossa Neo-Act hakee työnjohtajaa palkkatuettuun työhön.

Vaikuttaa siltä, että palkkatuettu työ on tavallista työtä ilman normaaleja työehtoja. Työaika on lyhyempi, palkka alhaisempi, eikä työterveyshuoltoa tai muita työsuhde-etuja aina ole.

Johanna Joensuu: ”Pitää muistaa se, että palkkatuki on palkkaan tukea, se ei saa pelkkä palkka. Että tämmösiä hankkeita tarvitaan, näillä oikeilla periaatteilla. - - - Ja se periaate, että sulle oikeesti maksetaan rehellisestä työstä, rehellisesti palakkaa, se on se tärkein asia.”

Loppu.

Julkisen sanan neuvosto antoi langettavan päätöksen ohjelmasta MOT: Työttömien kierrätystä. Päätös on luettavissa täällä.