Käsikirjoitus

MOT: Haamukoulutusta ja orjakauppaa, osa 2
toimittaja Matti Backman, ensiesitys TV1, maanantaina 27.4.2009

Juonto: Syksyllä 2004 MOT esitti raportin työllisyyskoulutuksesta otsikolla ”Haamukoulutusta ja orjakauppaa”. Ohjelmassa esiteltyjä väärinkäytösepäilyjä tutkittiin sen jälkeen eri virkaportaissa neljän vuoden ajan. Ja konna saatiin lopulta tuomiolle.

Katkelma ohjelmasta ”Haamukoulutusta ja orjakauppaa”:
Korhonen: ”No tämä on tätä uutta koulutusteollisuutta Suomessa, missä tarkotuksena on vain tehdä rahaa. Koulutettavat ovat lypsylehmiä. Tarkotus ei ollut missään vaiheessa kouluttaa meitä, vaan että konsultit saavat kerättyä tällä loistavalla liikeideallaan itselleen lisää rahaa.”

Juonto: Ohjelmassa kerrottiin työttömille tarkoitetusta vientimyyjän valmennuskurssista, johon kuului olennaisena osana työharjoittelu kurssin toteuttajan hankkimassa harjoitteluyrityksessä.

Syrjänen: ”Nimenomaan työharjoitteluahan mä olisin tarvinnut, et mä pääsen sisään”.

Korhonen: ”… että just tän harjoittelupaikan kautta olisi tullut työpaikka”

Juonto: Mutta todellisuus oli aivan muuta:

Syrjänen: ”No en päässyt mihinkään”

Korhonen: ”Minulla ei ollut mitään sellaista harjoittelupaikkaa”

”Ei ollut koskaan mitään tarkotusta kouluttaakaan meitä, eikä hommata mitään harjoittelupaikkoja”.

Juonto: Paljastui, että osa harjoittelupaikoista olikin haamupaikkoja, joiden hankinnasta ja joiden yhteydessä tehdystä tutoroinnista eli työnohjauksesta kurssin järjestäjinä toimineet konsultit kuitenkin laskuttivat valtiota.

Kurssilaiset olivat tyytymättömiä koulutuksen tasoon:

Lahtinen: ” … se pettymys oli niin kuin niin suuri, että en voi ymmärtää”

Juonto: Katkeruutta lisäsi tunne joutumisesta hyväksi käytetyksi .

Syrjänen: ”… niin itsetunto kärsii. 5-6 tämmöstä kurssia kun käy läpi, niin ei varmasti enää usko itteensä, eikä takuulla löydä työpaikkaa”.

Värtinen: ”On erittäin helppo laittaa ihmisiä tällaisille humpuukikursseille ja maksaa jollekin konsultille hyvät rahat tästä ja työttömät ovat poissa tilastoista ja sitten nämä työministeriön virkamiehet Filatov etunenässä voivat vaan lukea tilastoja, että näin paljon on tehty työpaikkoja”.

Juonto: Koulutus kesti 10 kuukautta ja sen aikana osa kurssilaisista teki lähes ilmaista työtä harjoitteluyrityksilleen, osa odotti harjoittelupaikkojen löytymistä. Mutta jokaisen kohdalla konsultit kuitenkin laskuttivat ns. tutoroinnista sillä perusteella, että vaikka harjoittelupaikkaa ei ollutkaan, he kuitenkin olivat tehneet työtä sen löytämiseksi.

Konsulttien lasku TE-keskukselle oli 116 000 E. Lisäksi yritykset maksoivat konsulteille ilmaisen harjoittelijan hankkimisesta palkkiona tuhansia euroja kukin.

Värtinen: Ihmiset yleensä lähtee tällaselle kurssille suurin toivein ja sitten kun ihmiset lyödään maahan ja sitä jossakin vaiheessa sitä huomaa, että kuinka törkeästi käytetään ihmistä hyväksi, niin toiset menee ja käpertyy sitten omaan surkeuteensa, mutta minä en käperry surkeuteeni, vaan minä lyön takaisin kahta kauheammin”.

Juonto: Tauno Värtinen teki kurssin päätyttyä kantelun työministeriöön ja valtiontalouden tarkastusvirastoon.

Värtinen: ”Me olimme sitten TE-keskuksessa selvittelemässä näitä asioita. Siellä sitten luvattiin, että asia selvitetään”.

Juonto: TE-keskuksen selvityksessä paljastui, että vain 15 prosenttia konsulttien laskuttamasta tutoroinnista oli toteutunut. 41 000 euron laskun perusteiksi esitetyt tiedot tutorointiyrityksistä, -päivämääristä ja -tunneista osoittautuivat tarkistuksissa valtaosin perättömiksi. Monessa harjoitteluyritykseksi väitetyssä firmassa ei ollut koskaan edes kuultu asiasta.

TE-keskus suostui maksamaan perusteettomasta laskusta vain sen riidattoman 15 prosentin osuuden. Konsultit eivät tyytyneet tähän vaan vetivät laskuriidan oikeuteen.

Mutta rikosilmoitusta ei työministeriö eikä TE-keskus halunnut konsultteja vastaan tehdä. Vasta vuoden viivyttelyn jälkeen, kun valtiontalouden tarkastusvirasto oli tehnyt tutkintapyynnön poliisille, taipui TE-keskuskin tekemään rikosilmoituksen.

Tässä tilanteessa oltiin lokakuussa 2004 MOT-ohjelman ulostulon aikaan. Mitä sen jälkeen tapahtui ?

Autenttinen nauhoitus poliisin tekemästä tietokoneen takavarikosta Värtisen kotona. (Dramatisoitua kuvitusta.)

Rikosylikonstaapeli nauhalta: ”Esimieheni tutkinnanjohtaja Seppälä on määrännyt suorittamaan teidän kotona kotietsinnän … Sieltä otetaan tietokone meidän haltuun”.

Värtinen: ”Poliisi käyttäytyi erittäin määrätietoisesti. Hänellä oli tarkka tieto että hän vie tämän minun tietokoneen ja ilmeisesti hän oli vielä konsulttien lähettämä koska, konsulttien poliisivoimiin kuului, koska hän suorin sanoin kehotti jättämään konsultit rauhaan”.

Juonto: Värtisen ja eräiden muiden aktiivisuudesta käynnistynyt rikostutkinta kohdistui puoleen tusinaan epäiltyyn, TE-keskuksen virkamiehiin sekä heidän kanssaan yhteistyössä olleisiin koulutuspalveluja myyneisiin konsultteihin.

Esiin nousi epäilyjä virkavelvollisuuksien laiminlyönneistä, kuten hankinnoista ilman kilpailutusta, perusteettomien laskujen maksamisesta sekä löperöstä valvonnasta. Ja lahjonnasta. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan havaitut puutteet olivat vakavia ja ne toistuivat systemaattisesti.

Tutkinta keskittyi TE-keskuksen työvoimakoulutuksen päällikköön, jota tässä ohjelmassa kutsumme peitenimellä ”Mäkelä”. ”Mäkelä” oli mukana lähes kaikissa epäilyksiä herättäneissä sopimuksissa, joilla konsultit saivat asiaankuulumattomia etuja. Hänen epäiltiin myös ottaneen vastaan lahjuksia palkkiona antamistaan konsulttitoimeksiannoista.

Työvoimahallinnon käytössä oli tuolloin Suomen ja EU:n rahaa niin paljon, että sitä oli vaikeaa saada kulumaan järjellisiin käyttötarkoituksiin. Avuksi tarjoutui suuri joukko liikemiehiä, osin puolivillaisia konsultteja.

Matti Pukkio: ”..suuruusluokka on lähellä puolta miljardia. Se on niin suunnaton summa, että sen käyttämisessä saattaa olla parhaimmillaan tai pahimmillaan jopa ongelmia. Ja sen vuoden rahojen osalta on vielä niin kun aina kiire tullut, että näin ja näin paljon rahaa on nyt niin kun poltettavaks, jopa niin kun valtioneuvoston jäsenet lietsovat, ett nyt tämä täytyy ehdottomasti saada käytettyä, muuten meiltä jää EU:lta saamatta rahaa. Unohdetaan se tosiasia, että kolmesta eurosta kaks euroo tulee aina Suomen veronmaksajilta ja vain sitten se yksi euro sieltä EU:lta”

Juonto: Matti Pukkio toimi tuolloin johtajana työministeriössä ja hän vastasi mm. työvoimahallintoon kohdistuvasta sisäisestä tarkastuksesta. Pukkio yritti palauttaa kuria villiksi ryöstäytyneeseen menoon.

Pukkio: ”Tammikuussa 2004 oli jollain tavalla sit semmonen käänne, eli sitten alko käydä aika selväks, ett jollei nopeasti sitten tapahdu muutosta tai virkajärjestelyitä tai muuta Uudenmaan TE-keskuksessa, niin sitten tulee tehdä poliisitutkintapyyntö. Se valmisteltiin maaliskuussa valmiiksi, se oli seikkaperäinen huolellinen, perustu näihin lukuisiin tarkastusraportteihin, saatuihin osittain myöskin pohjautu jonkun verran saatuihin ilmiantoihin, joita mistään muualta ei niin paljon ollu tullu, kun Uudenmaan TE-keskusta koskien näitten vuosien aikana”.

Juonto: Rikosilmoitus keskusrikospoliisille oli valmiiksi kirjoitettu, mutta sitä ei työministeriö koskaan jättänyt. Miksi ?

Pukkio: ” En tiedä, en ikinä saanu vastausta tähän, tähän sisäisen tarkastuksen johdon laa, laadittuun ulkopuolella sisäisestä tutkinnasta laadittuun tutkintapyyntöön. Sehän meni toki ja sitä edeltäneet vaiheetkin kaikki myöskin työministeri Tarja Filatoville, ett hän oli äärimmäisen hyvin informoitu tästä tilanteesta ja, ja tuota, mutt sit syystä tai toisesta sen enempää virkamiesjohto kuin ministerikään ei sitten asioita syystä tai toisesta niin pitkälle vienyt. Syy, tutkintapyyntökynnyshän oli selkeesti ylittynyt jo paljon paljon aikasemmin elikkä viimeistään vuotta aikasemmin.”

Juonto: Lopulta tutkintapyynnön Helsingin rikospoliisin talousrikosyksikölle teki erittäin poikkeuksellisesti valtiontalouden tarkastusvirasto. Mutta se ei riittänyt poliisille, vaan rikostutkijat pyysivät työministeriötä tekemään kahden järvenpääläiskonsultin kaikista epäillyistä avustuspetoksista keskitetyn tutkintapyynnön, jonka avulla tutkimukset olisi voitu laajentaa koko maahan.

Poliisi suorastaan aneli tutkintapyyntöä, mutta työministeriö kieltäytyi tiukasti sellaisen tekemisestä.

Sen sijaan silloinen työministeri Tarja Filatov kutsui Pukkion puheilleen. Ministeri oli pahoittanut mielensä siitä, että Helsingin rikospoliisi oli antanut julkisuuteen tiedotteen, jossa se kertoi työvoimakoulutukseen liittyvien petostutkimusten laajenemisesta koko maahan.

Pukkio: ”…yleensä hyvin rauhallinen, ystävällinen, asioihin paneutuva työministeri oli selkeesti tästä hyvin niin kun ärtynyt. Paria viikkoa myöhemmin hänen avustajansa Pirjo Harjunen-Rosenholm myös katsoi sitten aiheelliseksi tarkistaa ja vahventaa, että todellakin ministeri oli sitten sisäministeriön puoleen kääntynyt tavalla tai toisella. No, mihin se sitten siellä oli johtanut, niin, niin, niin sillä en halua spekuloida, vaikka sattumalta sen tiedänkin!”.

Juonto: Sisäministeriön alaisuudessa toimii mm. poliisi.

Ylätasolla vääntö työministeriön alaisen hallinnon väärinkäytösten tutkimisesta oli ankaraa. Kahteen Järvenpään konsulttiin kohdistunut tutkinta siitä, olivatko he laskuttaneet valheellisin perustein vientimyyjän valmennuskurssista, saatiin silti loppuun.

Vuonna 2006 kihlakunnansyyttäjä Tove Myhrberg teki päätöksen jättää väärästä laskutuksesta epäillyt konsultit syyttämättä.

Myhrbergin syyttämättäjättämispäätös perustui ratkaisevasti sille, että konsulttien kanssa sopimuksia tehnyt TE-keskuksen virkamies kertoi poliisitutkinnassa, että konsultteja ei ollut informoitu siitä, että laskutuksen pitää perustua tarkkaan työajan seurantaan ja että koulutettavien pitää voida varmentaa saamansa palvelu.

Ote sjp:stä, lukija: ”Kun esitutkinnassa on selvinnyt, että kouluttajalle, herra K:lle ei ole kerrottu, että laskutuksen pitää perustua tarkkaan työajan seurantaan ja palvelun vastaanottajan pitää voida varmentaa saamansa palvelu, ei ainoastaan se seikka, että laskutuksen päivämäärät tutorointikoulutuksen osalta ovat olleet jossain määrin virheelliset, ole riittävä näyttö rikokseen”.

Spiikki: Näin poliisikuulustelussa kertonutta virkamiestä epäiltiin itse avunannosta kyseiseen avustuspetokseen. Rikoksesta epäiltynä hänellä ei ollut velvollisuutta pysyä totuudessa.

Mutta pari vuotta aikaisemmin hän oli kertonut kollegalleen sähköpostiviestissä aivan muuta:

”… pyysin kaikkia (kouluttajia) laatimaan työpäiväkirjat, joista käy ilmi mitä kullakin tutorointikerralla on tehty ja varasin kaikkiin mahdollisuuden käydä tarkistamassa onko väitetty tutorointi todella tehty. Nämä työpäiväkirjat tai vastaavat pitäisi löytyä jokaiselta konsultilta – ja sellaista herra T:kin on väittänyt pitävänsä.

Eli T:ltä pitäisi löytyä työpäiväkirja. Ja lisäksi asiakkaiden pitäisi voida varmistaa hänen väitteensä tehdystä työstä. Jos näin ei ole, niin ei pitäisi maksaa”.

Juonto: Sähköpostiviesti kuului jutun tutkinta-aineistoon, joten syyttäjä Myhrbergin päätös jättää konsultit syyttämättä näyttää perustuvan todisteiden virheelliseen tulkintaan. Myhrberg otti päätöksensä perusteeksi sen lausuman, jonka virkamies esitti kuulustelussa syylliseksi epäiltynä, jolloin hänellä oli oikeus olla puhumatta totta. Ja jätti huomiotta sen kanssa ristiriidassa olevan todisteen, eli sähköpostin, jonka sama henkilö oli lähettänyt aikaisemmin työohjeena entiselle alaiselleen.

Myhrbergin päätöksestä jättää konsultit syyttämättä seurasi myös se, että kyseinen, avuannosta rikokseen epäilty TE-keskuksen virkamies välttyi myös syytteeltä. Kun ei ollut päärikosta eli petosta, ei ollut myöskään avunantoa petokseen.

Tauno Värtinen valitti eräiden muiden kurssilaisten kanssa Myhrbergin päätöksestä valtakunnansyyttäjälle. Apulaisvaltakunnansyyttäjä hyväksyi Myhrbergin syyttämättäjättämisratkaisun, mutta lisäsi soppaan vielä omat mausteensa.

Lukija: ”Myhrbergin selvityksestä ilmenee hänen todenneen, että tutorointi oli koulutushanketta koskevassa TE-keskuksen sopimuksessa määritelty siten, että kaikenlainen ohjaus ja koulutukseen liittyvän työpaikan hankkimiseen liittyvä työ oli ollut mahdollista laskuttaa tutorointina riippumatta siitä, missä kyseinen työ oli tehty.
Tutorointina saattoi sen vuoksi laskuttaa myös työstä, josta koulutukseen osallistuneet eivät tienneet.”

Juonto: Valtionsyyttäjä siis viittaa sopimukseen, jossa tutorointi olisi määritelty. Mutta sellaista sopimusta ja määritelmää ei ole olemassakaan. Kihlakunnan syyttäjä Tove Myhrberg nimenomaan totesi omassa ratkaisussaan, että

”Tutoroinnin määritelmää ei sopimuksissa ole ollut”.

Juonto: Kihlakunnansyyttäjä Tove Myhrberg ei halunnut vastata kysymyksiimme hänen ratkaisussaan olevista ristiriitaisuuksista. Eivät myöskään syyteratkaisun tarkistaneet apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske tai valtionsyyttäjä Jukka Rappe.

Järvenpään konsultit olivat näin selviytyneet epäilyksistä, että he olisivat syyllistyneet avustuspetokseen laskuttamalla valtiota tekemättömästä työstä.

Jäljellä oli vielä laskuriita Tuusulan käräjäoikeudessa. Siinä konsultit vaativat valtiota maksamaan laskun, josta TE-keskus katsoi 85 prosenttia hatusta vedetyksi. Rikosjutun kuivuttua kokoon Uudenmaan TE-keskus nosti nyt kätensä pystyyn, ja maksoi 41 000 euron laskun korkoineen viimeistä senttiä myöten.

Helsingin syyttäjien ratkaisujen jälkeen myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Kaakkois-Suomessa käynnistyneet rikostutkinnat konsulttien toimista kuivuivat kasaan.

Konsultit olivat nyt vapautuneet rikosepäilyistä ja saaneet myös kaikki rahalliset vaatimuksensa lävitse. Mutta se ei riittänyt heille. He halusivat myös kunniansa palautusta, sekä runsaan 700 000 euron vahingonkorvausta. Miehet tekivät rikosilmoituksen heistä kannelleesta Tauno Värtisestä sekä kahdesta aihetta käsitelleestä toimittajasta. Toinen heistä olen minä itse, tämän MOT-jutun tekijä.

Värtinen: ”Minä suorastaan raivostuin siitä, koska mielestäni olin toiminut kansalaisvelvollisuuden mukaisesti. Havaitsemistani väärinkäytöksistä olin nostanut metelin, niin sitten katsoin että tämä kunnianloukkaussyyte, -epäily kunnianloukkaussyyte niin se oli täysin tuulesta temmattua”…

Juonto: Valtiontalouden tarkastusviraston vaatimuksesta aloitettu poliisitutkinta TE-keskuksen virkamiesten epäillyistä virkarikoksista eteni verkkaisesti. Lähes neljän vuoden selvittelyjen jälkeen tutkinta päätettiin viime vuonna lopettaa, koska syyttäjän mielestä oli varsin todennäköistä, että kyseessä ei ollut rikos. Myöskään tärkeä yleinen tai yksityinenkään etu ei hänen mielestään vaatinut muuta.

Tutkinnanjohtaja arvioi, että osa tutkinnan kohteena olleista teoista ei ollut virkarikoksia, osa taas oli rikoksina vanhentunut.

Osassa tapauksista virkarikoksesta epäillyn havaittiin olleen TE-keskukseen työsuhteessa, jolloin he eivät olleet teoistaan virkavastuussa.

Yksi tapauksista koski Uudenmaan TE-keskuksen virkamiestä, josta MOT kertoi ohjelmassaan vuonna 2004. Virkamies, josta tässä käytetään peitenimeä ”Mäkelä”, oli ostanut suurimman osan työllisyyskoulutuskursseista, eri konsulteilta, ilman kilpailutusta. Erään konsultin kustannuksella hän kävi Etelä-Afrikan matkalla. Kyseessä ei ollut kumpikaan Järvenpään konsulteista.

(katkelma v. 2004 ohjelmasta: Haamukoulutusta ja orjakauppaa)
Paju:  ”On ja se on selvitetty. Me ollaan yhdessä tilintarkastajien ja ministeriön kanssa selvitetty tämä matka, onko siihen liittynyt jotakin lahjomaa tai muuta. Selvitykset osoitti, että tämmöstä ei oo löytyny. Ja sen jälkeen tuota noin ei se oo sit antanu aihetta toimenpiteisiin”.

K: Mitä ei oo löytynyt ?

Paju: ”Ei ole löytynyt mitään lahjomaa tai siihen liittyvää. Matka on ollut normaali virkamatka, johon täällä talossa on kirjoitettu määräys”

Juonto: Virkamatkamääräykseksi hyvällä tahdolla tulkittava paperi todellakin löytyi. ”Mäkelän” esimies oli allekirjoittanut paperin ja hyväksynyt mielestään sen, että Uudenmaan TE-keskus maksaa ”Mäkelän” matkakulut Afrikkaan.

Mutta esimiehen allekirjoittamassa paperissa todetaan selvästi, että ”matkakulut ja majoituksen hoitavat paikalliset kutsun esittäneet tahot, Etelä-Afrikan kauppa- ja teollisuusministeriö sekä Roland International –konsulttitoimisto”, suomalaisen konsultin alihankkija Afrikassa.

Tähän seikkaan ei asiaa tutkinut poliisi kiinnittänyt mitään huomiota. Poliisi tulkitsi suoraviivaisesti, että matka ei voi olla lahjus, koska siitä oli esimiehen hyväksyntä. Rikosoikeuden asiantuntijan mukaan kysymys esimiehen hyväksynnästä ei ole kuitenkaan asiassa ratkaiseva.

Lahti: ”Minusta yksinomaan siihen perusteeseen ei voi vedota … on tärkeää huomata, että siinä on korostettu tätä kokonaisharkinnan merkitystä, elikkä sen arviointia, että onko esimerkiksi tämä matka omiaan heikentämään luottamusta virkamiehen toimintaan tai virkamiehen toiminnan puolueettomuuteen, ja se on ratkaisevaa”.

Juonto: Poliisi ei vaivautunut edes selvittämään, kuka lopulta matkan maksoi.

Todellisuudessa matkan kustansi suomalainen konsulttiyritys Volans Group, jolta virkamies oli ostanut työttömille huomattavan kalliin koulutuksen. Siihen sisältyi mm. neljän viikon kurssijakso Etelä-Afrikassa.

Etelä-Afrikan koulutuksen sekä lahjukselta haiskahtaneen matkan oli Pukkion toimeksiannosta tutkinut hyvin huolellisesti tilintarkastusyhteisö Audiator. Sen löydöksillä ei kuitenkaan ollut juurikaan vaikutusta poliisitutkintaan ja sen lopputulokseen.

Pukkio: ”…yks tarkastus saatto poikia sitten taas tarpeen tarkastaa sitten jotakin muuta, tai tehdä eri, erikoistarkastuksia kuten tämän aivan omituisen Etelä-Afrikkaan viedyn niin sanotun tai viedyn aikuiskoulutuksen osalta oli asian laita. Itse sen järkevyys, minkä ihmeen takia Etelä-Afrikkaan viedään sattumanvarainen joukko työttömiä, minkä takia siellä istuu virkamiehiä matkassa ja minne sitten katosi huomattava summa rahaa tämän koulutuksen yhteydessä? ”

Juonto: ”Mäkelä”, kertoi että konsulttiyrityksen oli tarkoitus laskuttaa hänen matkakustannuksensa myöhemmin TE-keskukselta. Poliisin mukaan Volans Group ei ole sitä mahdollisesti laskuttanut. Ja tosiasia on, että matkaa ei koskaan laskutettu valtiolta. Se jäi konsultin piikkiin.

Poliisi ei myöskään selvittänyt, oliko Etelä-Afrikan kauppa- ja teollisuusministeriö todellakin kutsunut Uudenmaan TE-keskuksen piiritarkastajan vieraakseen. MOT tiedusteli kutsukirjettä TE-keskuksesta, mutta sellaista ei löytynyt.

Matkalla oli kylläkin tärkeä ulkopoliittinen tarkoitus:

Lukija: ”Yrittäjyyden ja työllisyyttä esittävien toimien edistäminen ja konsultointi E-Afrikassa. Suomen ja E-afrikan tasavallan gate-way aseman edistäminen Afrikan eteläosiin sekä vast. Baltiaan ja Venäjälle”

Juonto: ”Mäkelä” antoi kaksi muutakin selitystä matkalle, mutta poliisi ei kiinnittänyt ristiriitoihin huomiota. Selvittämättä jäivät myös seuraavat matkaan liittyvät kysymykset:

- Mikä oli ”Mäkelän” matkan ohjelma ?

- Mitkä olivat matkan tulokset ja onko niistä tehty matkaraportti ?

- Miksi suomalainen konsultti siirsi työttömien kurssin matka- ja hotellimaksuina eteläafrikkalaiselle konsultille 720 000 markkaa, kun 19 hengen joukon matka- ja majoituskulut Afrikassa olivat vain 300 000 markkaa?

Koulutuksen järjestäneen suomalaisen konsulttiyrityksen työvoimahallinnolle tekemissä muissakin projekteissa oli ilmennyt epäselvyyksiä ja väärinkäytöksiä. Yrityksen kaksi projektihenkilöä tuomittiin kolme vuotta sitten törkeistä avustuspetoksista vankeuteen.

”Mäkelää” epäiltiin myös lahjuksen ottamisesta helsinkiläiseltä yhdistykseltä, jolta hän osti niinikään kilpailuttamatta mm. autonkorjauskursseja työttömille. ”Mäkelä” oli korjauttanut myös omaa autoaan kursseilla useaan kertaan. Hän sanoo maksaneensa korjaukset, mutta maksuja ei löytynyt yhdistyksen kirjanpidosta. Eikä Mäkelä ole esittänyt maksutositteita esimiehilleenkään.

Poliisi ei välittänyt selvittää asiaa enempää, vaikka ”Mäkelän” tekemät sopimukset olivat yhdistykselle huomattavan anteliaita.

Lopulta TE-keskuksen virkatoimintaa koskenut tutkinta keskeytettiin prosessiekonomisin syin, siis kustannusten säästämiseksi.

Juonto: Mutta Tauno Värtisen rikoksen tutkinnassa ei säästetty vaivaa eikä rahaa.

(Kuvaa ja autenttista ääntä kotitietokoneen takavarikoinnista.)

Poliisi: ”Liittyy tähän MOT-ohjelmaan ja Keski-Uudenmaan … muminaa”.

Värtinen: ”Ihan totta !”

Poliisi: ”Me epäillään törkeää kunnianloukkausta ja kotirauhan häirintää”.

Juonto: Kun konsulttien kunnian loukkaamisesta epäilty Värtinen kutsuttiin kuulusteluun, häntä kohdeltiin kuin suurrikollista.

Värtinen: ”… ja kuulustelujen päätyttyä niin poliisi ilmoitti kylmän viileesti, että teidät viedään nyt rekisteröitäväksi. Minä sitten ihmettelin vähän tätä rekisteröintiä, niin kuulemma kaikki rikolliset rekisteröidään ja minulta otettiin sormenjäljet ja muutama kasvokuva ja kaikki on täällä poliisin rekisterissä”.

Värtisen poliisivalokuvat edestä ja sivuilta

Värtinen: ”Pöyristyttävää”.

Juonto: Kunnianloukkausjutun tutkinta valmistui, mutta sen perusteella Tuusulan paikallisyyttäjä ei nähnyt aihetta sen enempää Värtisen kuin toimittajienkaan syyttämiseen. Mutta juttu oli niin tärkeä, että itse apulaisvaltakunnansyyttäjä otti asian hoitoonsa ja nosti syytteet törkeistä kunnianloukkauksista.

Värtinen: ” Se tuntui erittäin katkeralta koska näin syylliseksi epäillyistä tehtiin nyt sitten kantajia ja ja meikäläinen, joka oli nostanut tätä asiaa esille, niin häntä sitten lähdetään syyttämään, että tuntui että oikeusvaltiossa ei voi näin tapahtua”.

Juonto: Värtinen, ja kaksi toimittajaa olivat ainoat, jotka joutuivat syytteeseen viisi vuotta kestäneiden tutkimusten jälkeen.

Oikeutta käytiin tämän vuoden tammikuussa Tuusulan käräjäoikeudessa viikon ajan.

Värtinen nelosen uutisille 26.1. 2009: ”Ei kaduta tässä vaiheessa vielä yhtään, koska jonkun täytyi ehdottomasti nostaa nämä asiat esille. Työllisyysrahoja käytetään näin holtittomasti”.

Juonto: Ja näin perusteli valtio syytettään:

Mika Illman: ”Minun mielestäni se, että siinä asiallisesti väitetään näiden kouluttajien toimineen epärehellisesti”.

Juonto: Perusteellisen oikeudenkäynnin tuloksena saatiin lopulta selville syyllinen. Ainoana henkilönä suuressa työvoimakoulutusvyyhdissä tuomittiin rangaistukseen Tauno Värtinen.

Värtisen tuomio tuli tavallisesta kunnianloukkauksesta, yhdestä ainoasta, muutaman rivin pituisesta sähköpostiviestistä toiselle Järvenpään konsulteista. Viestissä ärsyyntynyt Värtinen piikitteli konsulttia eräästä vanhasta, tämän yksityiselämään liittyvästä välikohtauksesta.

Värtinen tuomittiin 330 euron sakkoihin ja lisäksi maksamaan konsultille korvausta henkisestä kärsimyksestä 600 euroa. Oikeudenkäyntikuluja Värtiselle jäi maksettavaksi 4 000 euroa.

Toimittajien syytteet hylättiin päätöksellä, joka on jo lainvoimainen.

Kaatuneista syytteistä valtio tuomittiin maksamaan toimittajien ja Värtisen oikeudenkäyntikuluja 94 000 euroa.

Käräjäoikeus ratkaisi tuomiossaan kysymyksen, oliko toimittajilla ja Värtisellä oikeus käyttää konsulttien toimintaa kuvatessaan sellaisia ilmaisuja kuin haamukoulutus, tekemätön työ tai väärän laskutuksen perusteeksi annetut valheelliset tiedot. Vastaus oli myönteinen.

Käräjäoikeus ei tutkinut sitä, oliko laskutus tosiasiassa perustunut todenmukaisiin tietoihin. Tuomiossa kuitenkin todettiin:

Lukija: ”Laskussa olevat riidattomasti virheelliset tiedot päivämäärien, kellonaikojen. tutorointipäivien ja harjoittelupaikoiksi merkittyjen yritysten suhteen sekä todistajien tutoroinnista esittämät seikat ovat oikeuttaneet vastaajien päättelyn, että laskussa Uudenmaan TE-keskukselle on annettu tosiasioita vastaamattomia tietoja laskutuksen perusteeksi."

"Todetun perusteella näyttää myös olevan perusteltua väittää, että laskutus sisältää työtä, jota ei ole tehty ja että koulutuksen toteutuksesta, laskutuksesta ja sen perusteista on annettu väärää tietoa".

Juonto: Silti Uudenmaan TE-keskus maksoi laskun sen viimeistä senttiä myöten.

Myöskään työministeriön sisäistä tarkastustoimintaa johtanut Matti Pukkio ei selviytynyt työllisyyskoulutusvyyhdistä seuraamuksitta. Häneltä otettiin ensin pois oikeus tehdä poliisille tutkintapyyntöjä esille nousseista väärinkäytösepäilyistä ja lopulta tarkastustoiminta siirrettiin hänen alaisuudestaan kansliapäällikölle, ministeri Filatovin päätöksellä.

Tauno Värtinen: ”Jos asiaan liittyy jotain poliittista kähmintää, korruptoituneita virkamiehiä, minä käännän selkäni ja lähden karkuun, en puutu asiaan. Vaikka kuinka tietäisin olevani oikeassa … Antaa poliitikkojen ja virkamiesten hoitaa ja sen hyvä veljes- ja siskojärjestelmän, toimia kaikessa herran rauhassa minun puolesta. Minä en kättäni puuta enää”.

LOPPU.