Paavo Väyrysen haastattelu kokonaisuudessaan

Toimittaja: .. tässä näin.. eli ihan ensiksi Suomelle, siis miksi Suomi Suomi kannattaa epa-sopimuksia?

Väyrynen: Sen vuoksi että niillä katsotaan olevan suotuisa kehitysvaikutus niissä maissa jotka ovat tämän epa-järjestelmän piirissä.

Toimittaja: Kuuluuko Suomi näihin maihin jotka hyötyvät siitä?

Väyrynen: Ei minun mielestäni suoranaisesti, kysymys on kehityspoliittisesta vaikuttamisesta ja siinä mielessä me hyödymme jos me saamme saamme aikaan tehokkaampaa kehittämispoliittista toimintaa. Näiden maiden keskinäisen kaupan vahvistaminen on erittäin tärkeää ja tähän epa-toimintaanhan tulee liittymään myöskin kauppaa vahvistavan kehitysavun osuus. Eli kaiken kaikkiaan Euroopan Unionin puolella on tässä tavoitteena entistä tehokkaampi vaikuttaminen näiden epa-järjestelmässä olevien maiden kehitykseen.

Toimittaja: No mikä on se konkreettinen hyöty mitä joku köyhä köyhä afrikkalainen maa saa epa-sopimuksesta?

Väyrynen: No monilla epa-maillahan on jo ollut erittäin hyvä markkinoille pääsy, EU-markkinoille, mutta tämä markkinoille pääsy paranee epa-järjestelyjen kautta. Sitten tämä regionaalinen toiminta, regionaalinen, alueellinen yhteistyö tulee lisäämään kehitysmaitten keskinäistä kauppaa ja tähän liittyy entistä suurempi kehitysyhteistyö panostus nimenomaan kauppaa edistävään kehitysyhteistyöhön. Ja epa-sopimukset ovat moderni, tehokas tapa edistää kehitysmaita ja niiden pyrkimyksessä poistaa köyhyyttä ja ja viedä omaa kehitystään eteenpäin.

Toimittaja: Mistä se johtuu että nää maat ovat itse niin kriittisiä, siellä on ollut hirveitä hankaluuksia saada niitä allekirjoittamaan näitä sopimuksia, maiden ministerit ovat olleet hyvin kriittisiä, maissa olevat järjestöt ovat hyvin kriittisiä. Mistä tämä kritiikki johtuu sitten, jos ne on näin hyviä sopimuksia?

Väyrynen: No melkoinen osa kritiikistä mitä on kuultu on lähtenyt kielteisestä suhtautumisesta kaupankäyntiin. Ja kuitenkin me tiedämme kokemuksesta viime vuosilta, että ne maat ovat kehittyneet parhaimmin ja ovat voineet vähentää köyhyyttä eniten, jotka ovat olleet mukana kansainvälisessä kaupassa. Ett jotenkin tässä on hyvin vanhaa sellaista niin kuin ajastaan jälkeen jäänyttä kielteisyyttä kauppaa kohtaan, kun pitäis nähdä niin että kauppa on tärkeä väline kehityksen edistämisessä.

Toimittaja: Nahas Angula, Namibian pääministeri, keskusteli tästä asiasta teidän kanssanne ja hänkin oli huolissaan eräistä asioista, minkälaisia huolia hän teille välitti?

Väyrynen: No minä en enää voi muistaa mitä konkreettista siinä keskustelussa oli esillä. Minun mielestäni Euroopan Unionin asettamat tavoitteet näille neuvotteluille ovat kyllä sillä tavoin rakennetut, että ne kaikin tavoin palvelevat kehityspoliittisia päämääriä, jos on sitten jotain poikkeavaa ajattelua niin se näyttää perustuvan osittain niin kuin vääriin käsityksiin, vääriin.. väärinymmärrykseen tai sitten siihen että mukana on asenne joka on toisenlainen kuin tämä tämä ajattelu johon epa-sopimukset perustuu.

Toimittaja: Tota.. tässähän on semmoinen tilanne kehittymässä että että tuota tavallaan nämä sopimukset sallivat sen tyyppiset protektionistiset toimet mitä EU itse käyttää kuten maataloustuet ja näin päin pois, kun taas tämmöiset suojamekanismit joihin kehitysmailla on varaa kuten esimerkiks tämmöiset tuonti- ja vientiluvat ja oman teollisuustuotannon suojamekanismit muulla tavoin, vientiverot, niin ne ovat sitten kiellettyjä. Elikkä onko tässä semmoinen niin kuin ymmärryksen puute näiden köyhien maiden keinovalikkoa kohtaan?

Väyrynen: No minusta näyttää että pohjimmiltaan tässä on kyse erilaisesta kehitysnäkemyksestä. Ja ja se on ymmärrettävää koska kysymyksessä on poliittinen valinta, mihin suuntaan lähetään kehitystä viemään. Ja kehitysmaissa on vallalla sellaista ajattelua joka.. jonka mukaan täytyy niin kuin suojautua ulkomaailmalta, kauppa on pahasta, sitä täytyy pyrkiä ohjaamaan tai kontrolloimaan. Tämä on yksi näkemys, mutta kokemus osoittaa että se on väärä näkemys, jos kerran tarkoituksena on edistää kehitystä ja poistaa köyhyyttä. Kyllä tää Euroopan Unionin edustama ajattelu on oikein. Ja nythän kuitenkin me olemme korostaneet koko ajan Euroopan Unionin puolelta sitä että neuvotellaan joustavasti, otetaan huomioon kehitysmaitten mielipiteet, kumppaneiden mielipiteet, on joustettu aikatauluissa, on oltu valmiit lykkäämään ratkaisuja, on on on joustettu myöskin siinä että on ylläpidetty näitä vanhoja sopimuksia toistaiseksi. Kyllä EU:n puolella on minusta ollut hyvin ymmärtäväinen ja rakentava suhtautuminen.

Toimittaja: Eli voidaan olla tyytyväisiä komission toimintaan tässä yhteydessä?

Väyrynen: No komissiohan on toiminut niin että Mandelsson ja Michel jotka vastaavat näistä asioista ovat rinta rinnan tässä edenneet ja ja koko ajan ensisijainen tavoite on ollut kehityspoliittinen. Ja nimenomaan niin että koetetaan saada aikaan sellaista tervettä kehitystä, joka vähentää apuriippuvuutta, ja siihen suuntaan olisi nyt mentävä, mutta kehitysmaissa on toisenlaista kehityspoliittista ajattelua ja se törmää sitten tähän Unionin pyrkimykseen.

Toimittaja: Ne ei vain tajua että niitä yritetään kehittää?

Väyrynen: No niillä on erilainen näkemys ja ehkä epäluulojakin voi olla taustalla, mutta kuten sanoin niin kyllä EU:n puolella on vilpittömät pyrkimykset edesauttaa kehitystä, koska me tunnemme vastuuta näitten maitten tulevaisuudesta ja yritetään sellaista kehitysmallia edesauttaa, joka olis näiden maiden kehityksen ja köyhyyden poistamisen kannalta parasta.

Toimittaja: Kuinka kalliiks nää epa.. epasopimukset tulee kehitysmaille?

Väyrynen: Ei, ei ne tule niille kalliiksi, vaan nehän saavat tässä koko ajan etuja, kauppapoliittisia etuja ja toisaalta sitten lisääntyvää kehitysyhteistyöpanostusta nimenomaan sellaiseen toimintaan joka kehittää yksityistä sektoria ja vähentää köyhyyttä.

Toimittaja: Viimeinen kysymys elikkä eikö tässä nyt tapahdu sillä tavalla että ne menettävät oman kykynsä muodosta tuloja esimerkiks tullimaksujen myötä ja tulevat sitä kautta sitten riippuvaiseksi kehitysyhteistyöstä, kehitysavusta jota EU joutuu niille sitten niin kuin sitten lisää hassaamaan kun niillä ei ole enää rahaa niissä tullimaksuissa sun muista?

Väyrynen: No pyrkimys on ainakin päinvastainen eli kun saadaan aikaiseksi kauppaa ja kasvua, kehitystä niin siitä näiden valtioiden kassaan tulee enemmänkin varoja ja ne voivat käyttää näitä varoja sitten köyhyyden poistamisohjelmien rahoittamiseen. Tässä niin kuin täytyy nähdä, että tällainen laajempi ja pitemmän aikavälin kehitys palvelee myöskin julkisen sektorin kehitystä. Ja jos taas näillä tullimaksuilla ja kaupanesteillä estetään kaupankäyntiä niin silloin myöskään talouskasvu ei lähde liikkeelle ja silloin ollaan apuriippuvaisia.

Toimittaja: Vielä yksi kysymys, sori, tää on oikeasti viimeinen: totaa.. eikö Suomen talouskin ole kehittynyt tämmöisen samantyyppisten mekanismien suojissa, mm. nimenomaan keskustapuolueen johdatteleman politiikan myötä?

Väyrynen: No minusta Suomen taloushistoria ei ole tällainen. Ett me olemme kyllä kautta aikojen nauttineet vapaakaupan eduista jo Venäjän vallan aikana ja sen jälkeen itsenäisenä valtiona. Maataloushan on poikkeus tästä yleisestä säännöstä sen takia että epäsuotuisilla alueilla ei voida harjoittaa maataloustuotantoa ellei voida sitä suojella taikka taikka tukea, tämä koskee itse asiassa koko Eurooppaa.

Toimittaja: Monen namibialaisen mielestä se koskee myöskin Namibiaa, jossa tulvii tulvii markkinoille tuotantoa muualta ja haluttais suojella sitä omaa tuotantoa, nyt se ei ole mahdollista.

Väyrynen: No tietyissä puitteissa se on edelleen mahdollista, WTO:ssakin on neuvoteltu järjestelyistä jotka sallivat tietyissä määrin maatalouden suojaamisen. Ei tämä ole niin mustavalkoinen tämä tilanne ja ilmeisesti näissä epa-maissa on jossakin määrin aiheettomia pelkoja siitä mitä mitä nämä muutokset tuovat tullessaan. Ne on tuotava esiin, niistä on on neuvoteltava ja sopimus syntyy vain jos osapuolet pääsevät yhteisymmärrykseen. Mutta tähän epa-keskusteluun liittyy erittäin paljon sellaista niin kuin ideologista vastarintaa, joka lähtee osittain teollistuneista maista, että täällä olevat tietyt piirit katsovat että kauppa on vahingollista ja pitää suojella kauppaa vastaan, kun nykyaikainen kehitysnäkemys lähtee siitä että kaupan kautta saadaan aikaan kehitystä, köyhyys vähenee, valtiovalta vahvistuu, valtion.. valtiontalous vahvistuu ja sitä kauttakin voidaan köyhyyttä poistaa.