käsikirjoitus

Käsikirjoitus
MOT: Turha tie
Toimittaja: Martti Backman

Nyman: ”Minun mielestä tämä on hienointa, herkintä Savonlinnaa. Ja täähän on sitten Kasinosaaret, jotka on tolla puolella, niin on vanhaa kulttuurimaisemaa, tää on sitä Joel Lehtos-maisemaa”

Suokas: ”Tästä on sata metriä torille ja torilta voi ostaa eväät, muikkukukkoa tai lörtsyjä ja kävellä sata metriä, niin me ollaan Kasinon Koululahden sillalla ja voidaan pulahtaa vaikka uimaan eväät syötyämme puhtaaseen veteen”.

Kosmo: ”Minusta tää on semmonen erikoinen pikkukaupunki … on minusta harvinaislaatuista, että on tämmönen keskusta, jossa voidaan niin ku nauttia korkeasta kulttuurista ja myöski voidaan olla luontoa lähellä samalla”.

Juonto: Nyt kansallismaisema ja pikkukaupungin idylli ovat vaarassa. Savonlinnaan on päätetty rakentaa ohitustie. Mutta ohitustie ei ole oikea ohitustie, vaan läpiajotie, joka halkaisee Savonlinnan keskustan tunkeutumalla sen sydämeen.

Nyman: ”Sen jälkeen kun tie dominoi tätä kaupunkia, niin se on pikkukaupunki, jossa on iso tie, sen sijaan että se vois olla semmonen ainutlaatuinen kaupunki, jossa on yhteyttä semmoseen avoimeen luontoon joka puolella”.

Suokas: ”.. jos ja kun ohitustie ehkä tulee, niin mä sanon, että tuolla on sitte meluvalli. Emme me enää voi nähdä tonne Kasinon saarille, eikä hengitetä sillä tavalla sitä, että me ollaan pienen ainutlaatusen saaristokaupungin sydämessä, joka kerta asioidessamme kaupungilla, vaikka asumme tuolla viiden, kuuden kilometrin päässä. Ja näin se vaan on, että kaupunki ei hengitä sillon.”

Juonto: Suunniteltu ohitustie meluvalleineen nousee kuuden metrin korkeudelle keskustan katujen tasosta katkaisten maiseman Saimaan pohjoiseen saaristoon.

Nyman: ”… syntyy sellanen vaakasuuora viiva, joka on huomattavasti korkeammalla kuin ihmisen näkö, kuin ihmisen silmät, joka leikkaa koko näkymältä pois niin, että pikkusen näkyy enää vaan, niin kuin puiden latvoja tai jotain tämmöstä Kasinosaarista sen yläpuolella. Et todellinen Berliinin muuri”.

Juonto: Savonlinnan ohitustiestä on väännetty kättä jo kymmeniä vuosia. Viimeisin suunnitelma sen toteuttamiseksi valmistui kuusi vuotta sitten. Vuonna 2007 maan hallitus lykkäsi hanketta rahapulan vuoksi, mutta otti sen taas osaksi suurta elvytyspakettiaan tämän vuoden alussa.

Janne Laine: ” Savonlinna on niitä viimesimpiä kaupunkeja, jossa edelleen valtatie menee kaupungin keskustan läpi ja se tietysti aiheuttaa meille aikamoisia ongelmia tässä, että kaupunkikeskustassa se vaikuttaa liikenneturvallisuuteen siten, että meillä liikenneonnettomuuksia, henkilöliikenneonnettomuuksia tuolla, tuossa tiellä on hyvin paljon, noin viisitoista ja on arvioitu, että niiden määrä pystytään puolittamaan, kun tämä rinnakkaisväylä tulee. Sitten se tietysti myöskin vaikuttaa tämän tien ruuhkaisuuteen.”

Juonto: Savonlinnan kahdeksan kilometrin pituinen ohitustie on Suomen kallein tie. Sen hinta on 86 miljoonaa E, syväväyläsiirtoineen jopa 130 miljoonaa. Kilometriä kohti se maksaa kolmanneksen enemmän kuin uusi Turun moottoritie ja yli kolme niin paljon kuin Lappeenranta-Imatra –moottoritie.

Silti hanketta väitetään Suomen tämän hetken kannattavimmaksi liikenneinvestoinniksi. Siis tienpätkä pieneen uneliaaseen savolaiskaupunkiin, on kannattavampaa kuin minkään muun tien rakentaminen, esimerkiksi Kirkkonummen-Kivenlahden moottoritie. Miten se on mahdollista ?

Tielaitoksen laskelma menee seuraavasti:

Ruuhkan sattuessa Savonlinnan keskustan läpiajo nopeutuu ohitustien ansiosta parilla minuutilla.

Nämä minuutit kerrotaan oletetulla läpiajojen vuorokautisella määrällä, 30 000 autolla. Näin saadaan aikasäästöä yhteensä lähes 1300 tuntia.

Tunneille annetaan hinnaksi 11 euroa, joten päivässä tie tuottaa n. 14 000 euroa

Kling – kassakoneen kilinää

Vuodessa tie on tuottanut säästöjä jo 5 110 000 E

Kling

Ja 30 vuodessa tuottoja on kertynyt 156 miljoonaa euroa, eli tie on maksanut itsensä lähes kahteen kertaan takaisin.

Kling

Juonto: Aikasäästön lisäksi yhteiskunnalle koitui tuottoa myös vähentyneinä ajoneuvo- ja onnettomuuskuluina, mutta ylivoimaisesti suurin hyöty tuli ajasta, joka kuulemma on rahaa. Vaikka autoilusta suurin osa olisikin vapaa-ajan ajelua.

Nyman: ”Vikana on se, että siinä on hyötyjen puolella kuvitteellista rahaa ja kustannusten puolella oikeata rahaa ja nää verrataan keskenään ja sanotaan, että saavutetaan valtavia yhteiskunnallisia hyötyjä, mutta siis sillä kuvitteellisella rahalla ei todellakaan rakenneta tiehankkeita metriäkään.

Juonto: Jo kustannushyötylaskelman lähtökohdat ovat pahasti pielessä. Savonlinnan halki kulkee nykyisin noin 20 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, mutta tielaitos olettaa määrän kasvavan tästä 50 prosentilla, eli 30 000 autoon.

Tielaitos ennusti v 1990 että liikenne tällä Savonlinnan pääväylällä, Kyrönsalmen sillalla kasvaisi kymmenessä vuodessa 22 000 autosta 27 000 autoon. Todellisuudessa liikenne ei lisääntynyt, vaan väheni. Kaksi vuotta sitten Kyrönsalmen ylittävä liikenne oli enää vajaat 21 000 autoa.

Mikään ei viittaa siihen, että Savonlinnan liikennemäärät kasvaisivat. Kaupunki ja sitä ympäröivä maakunta ovat vaikeaa muuttotappioaluetta. Väestö vähenee ja vanhenee ja samalla autoilu vähenee.

Rinta-Porkkunen: ”Kyllä tämä oletus on siitä lähtenyt, mikä on yleinen liikennelaskenta meille osoittanut. En minä ollenkaan sanoisi, että se on pienentynyt, vaan kyllä siellä meidän Kyrönsalmessa olevat mittarit kyllä kertoo toista.”

Hannikainen: ”No kaikkihan jotakin ohittaa, tässä tapauksessa ohittaa kauppatorin ja kasinon, mutta ei minusta tuo mikään ohitustie ole. Minä olen ite käyttänyt siitä nimitystä ”läpikulkutie”. Eihän se ole kuin, mitä siinä on, pahimmillaan tulee 50 metriäkö siinä tulee väliä tässä kasinon kieppeillä, mikä on sitten Olavinkadun ja tämän ”ohitustien” ero. Mikä ihmeen ohitustie tämä tämmöinen on?

Juonto: Ohikulkutien tarvetta perustellaan Savonlinnan läpi kulkevan Olavinkadun toivottomalla ruuhkaisuudella. MOT:n kuvausryhmä vietti helmikuussa neljä päivää Savonlinnassa, mutta ei havainnut ruuhkista jälkeäkään. Siihen on yksinkertainen syy. Talvella laivat eivät kulje Saimaalla, eikä Kyrönsalmen siltaa tarvitse nostaa.

Hannikainen: ”No kun läppäsilta on pystyssä, niin silloin, sehän sen aiheuttaa, se tekee. Varsinkin joskus kesällä, kun on enemmän turistiliikennettäkin täällä, niin se on kaaos täydellinen silloin.

MOT: Kuinka tiheästi tää nousee silloin, tämä läppä ?

Hannikainen: ”Kyllä se paraampina päivinä useamman kerran päivässä, kun sitä avataan jopa huviveneiden purjeiden takia, purjeveneiden takia”.

Nyman: ”En minä ole kokenut milloinkaan ruuhkaa, muuten kun silloin, kun Kyrönsalmen silta on auki. Sillon se voi kyllä mennä läpi koko kaupungin.”

MOT: ”Ja kuinka pitkään silloin liikenne seisoo ?

Nyman: ”Jotain kaksyt minuuttia”.

Juonto: Jopa tielaitos myöntää, että ruuhkien syy on nostosillassa:

Rinta-Porkkunen: ”Jos puhutaan ruuhkaisuudesta, niin varmaan kaikki mieltää sen heti sillä tavalla, että Kyrönsalmessa on avattava silta ja on kesä. Niin silloin kun silta on auki, niin silloin kyllä ruuhkaa syntyy”.

Juonto: Kun kerran näin on, niin eikö ruuhkaongelman ratkaisuksi riittäisi laivaväylän siirto, jonka jälkeen ohitustie voitaisiin unohtaa ?

Hannikainen: Minun mielestä jos vain tuo syväväylä saataisiin siirrettyä, niin ei rekkaliikennekään sen kummempi ongelma olisi”.

Juonto: Syväväylän siirto kaupungin länsipuolelle ja uuden korkeamman sillan rakentaminen sinne itse asiassa kuuluukin suunnitelmaan, mutta tielaitokselle se ei ole peruste ohitustiestä luopumiseen.

Rinta-Porkkunen: ”Minä en ole kyllä ihan niinkään varma. Erityisesti kesällä, kun lomalaisia on paljon, niin muutenkin, jos katsoo, että kaupungin katuverkossa siinä kohtaa ollaan ehkä 20 000 ajoneuvon pinnassa ja ehkä ylikin, niin ei se minusta voi olla ruuhkaton. Varmasti siinä on ruuhkaa kesällä, vaikka ei olisi avattavaa siltaakaan tiettyinä aikoina”.

Hannikainen: ”Ja tuo vasemmalle kääntyminen, tuo risteys olisi, kaikkein tärkein olisi se vasemmalle kääntymiskielto tuossa … Siinä paljon aiheuttaa juuri se, nää kääntyvät autot, jotka ei pääse kääntymään. Siinä se kääntymiskielto, niin sillä saisi paljon sujuvammaksi sen homman. Ihmettelen minä, kyllähän toisissa kaupungeissa osataan näitä kääntymisiä ja yksisuuntaisia katuja käyttää. Mikä ihme se on, että tää Savonlinna olisi niin erikoinen, että täällä ei mitenkään se toimisi”

Juonto: Purnaus risteysjärjestelyjä sekä liikennevalojen huonoa rytmitystä, punaista aaltoa vastaan on Savonlinnassa yleistä.

Hannikainen: ”… kyllä tämä on tarkoituksellista. Tällä on kuumennettu autoilijoita, jotta saataisiin pehmitettyä yleistä mielipidettä tämän toisen, tämän läpikulkutiehankkeen taakse”.

Laine: ”Meillä on tehty kyllä näihin, näihin liikennejärjestelmiin ja liikennevaloihin liittyen tämmösiä teknisiä selvityksiä, ja niiden pohjalta on sitten tehty näitä kehittämistoimenpiteitä, mutta siinä on tietysti suuria ongelmia, jos meillä kiellettäisiin esimerkiksi vasemmalle kääntyminen tuossa Olavinkadulla, koska sitte se kyllä aiheuttaisi ihmisten asiointiin aikamoisia ongelmia”.

Leena Kosmo: ”Ja rakennustarkastaja sano, että jos olisi tienny minkälaisen sinisen laitan, ettei hän olis antanu lupaa, mutta toisaalta niin tästä tuli tämmönen ihanan sininen ja tää tunnetaan tämmösenä sunisenä talona täällä. Meill on lääkäriasema tuolla alakerrassa ja koti on yläkerrassa”.

Kosmo: ”tämä on niin ku semmonen suuri surun ja huolen aihe ollu meillä pitkään ja minulla pitkään, koska ajattelen, että yleensä meidän pitäs niin kuin rakentaa sillä tavalla, että kosketetaan kevyesti maata ja tässä on suunnitelma, että laitetaan tämmönen massiivinen rakennelma alueelle, missä ei ole ennen mitään tämmöstä ollu. Me ei voida ikinä sitä purkaa, se on niin peruuttamaton asia. Ja paitsi, että se tuo tämmösiä rakenteita, niin se tuo myöskin melun, jota ei ole tässä ollu koskaan, että nää kaks semmosta asiaa, jotka vaikuttaa niin ku ihmisten mieleen erittäin paljon, on minust suuri uhka tässä ohikulkutiessä”.

Kosmo: ”… tää on semmonen hurmaava kuntokeskus, tässä ihan, ihan pikkukaupungin ydinkeskustassa on tämmönen Koululahti ja kesällä meill on tässä tommonen uimakoppi. Ja siitä me aina pulahetaan sitten järveen, uintikausi alkaa niin kun vappuna ja loppuu sitte, ku jäät tulee, ett viimeks me nyt uitiin se tais olla vähä enne, ennen tuota marraskuun loppua, ku viimeset uinnit uitiin ... ”.

Kosmo: ”Se ohikulkutie menee, niin kun sanotaan, tästä meiän uimakopilta jos aatellaan, niin siitä joku kymmenen metriä tonne järven päälle ja sitten se jatkuu tosta noitten, ton laiturin lopun päästä siitä suunnilleen semmosena tonne Kasinon sillalle”.

Nyman: ”Paikallisia poliitikkoja mä ehkä pikkusen ymmärränkin. Että se menee siis näin, että jos saadaan valtava määrä valtion rahaa, niin se on, se on niin kuin saavutus, minkä poliitikot on saanu aikaan. Ja halutaan kiihkeästi uskoa, että se iso raha ratkaisee kaikki ongelmat ja ollaan sitten sokeita kaikille muille näkökohdille. 100 % Mutta tieviranomaisia mä en oikeen sillä tavoin ymmärrä. Että kyllä kai tiehallinnossa ja liikenneministeriössä tiedetään nää tosiasiat, mutta jostakin syystä, mä arvaan, että arvovaltasyistä ei pystytä myöntämään, että tommosen valtavan, melkein moottoritien luokkaa olevan hankkeen tunkeminen pikkukaupungin sydämen läpi on suunnitteluvirhe.

Juonto: Yhdyskuntasuunnittelun professori Kaj Nymanin vaihtoehto kertakäyttöelvytykselle on Venetsia-visio: vettä, luontoa ja kulttuuria.

Nyman: ”… mihin kannattais Savonlinnassa satsata, olis tämä matkailu, koska Savonlinna olis luontaisesti koko tän saimaan saariston keskus. Minusta nää on niin kuin vaihtoehtoja, et jos halutaan tehdä pikkukaupunki, jossa on iso tie, niin se on sitten se vaihtoehto, mikä toteutuu, eikä toteudu enää tämä vaikka nyt sanottaisko Pohjolan Venetsiaksi joskus sanottu. Se, siihen Savonlinnalla olis mahdollisuus, että vettä olis, vesi olis lähellä joka paikassa. Aina ranta on ihan vieressä. Ja se vaihtoehto on silloin poissuljettu”.

Hannikainen: ”No kyllä minä ainakin kuvittelisin, että tuolla kasinon terasseillakin istuessa, niin tuskin se kovin suurta nautintoa on, kun siinä saattaa olla muuten suhteellisen rauhallinen kesäilta ja siitä kun painaa sitten pari–kolme rekkaa läpi, että renkaat ja hippulat vinkuu, niin en oikein. Voihan sen tietysti perustella, että onhan siellä meteliä Las Palmasissakin, muistan takavuosilta. Mutta tuntuisi, että tällaiseen pikkukaupunkiin, että pitääkö sen tuohon tulla.”

Juonto: Savonlinnan eläkkeellä oleva matkailupäällikkö Pertti Mutka on istunut lukemattomien vierasseurueidensa kanssa tällä Kasinon terassilla kauniista kesäpäivistä nauttien. Mitä hän ajattelee vastapäätä rakennettavasta rekkojen ohitustien ja rautatien yhdistelmästä ?

Mutka: ” Niin sehän on minun kielen käytössäni, sehän on yliajotie eli se yliajotie tulloo tietysti syömään suurimman osan tuosta maisemasta ja sillä on vaikutus tähän koko keskustan kuvaan siis, kaupunkikuvan rakentumisen kannalta se on ihan selvä. Se täytyy jokaisen, joka jotakin ymmärtää, niin tajuta, että se on täysin sopimaton tähän ympäristöön, mutta, kun se nyt kuitenkin tulee.

Laine: ”Näen oikeastaan sen asian päinvastoin, koska se parantaa tämän kaupungin keskustan vetovoimaisuutta, elinvoimaisuutta, kaupunkiympäristöä”.

Juonto: Ohikulkutie on tarkoitettu ohjaamaan matkustajia kaupungin ohitse, ja se tietysti on ristiriidassa matkailumiehen pyrkimysten kanssa.

Mutka: ” Sen sijaan sellanen kaupunki, joka pystyy imemään ihmisiä sisäänsä, se muodostaa sen eläväisen kokonaisen ympäristön. Parhaita esimerkkejä tästä on rakastamani Salzburgin kaupunki Itävallassa, jossa vanha kaupunki on niin ahdas, että siellä ei siis tuu, liikenne ei taho millään mahtuu juhlakauden aikana liikkumaan. Ei siitä kukaan oo ottanu nokkaansa, että siellä on vaikee liikkuu, ja taksikuskikin ystävällisesti sanoo, että meiltä nyt menee tästä ei ole, kun puoli kilometriä matkaa, mutta saattaa mennä tässä puoli tuntia, mutt eihän teillä nyt ole kovin kiire. Ja se tapahtuu siellä ilman, että kukaan valittaisi.”

Juonto: Ohikulkutien välttämättömyyttä tiehallinto on perustellut ennen muuta liikenneturvallisuudella. Ja sen tueksi on kerrottu päättäjille, että Savonlinnan keskustan läpäisevällä katuosuudella kuolee nykyisin liikenneonnettomuuksissa viisinkertainen määrä vilkkaimpien pääteiden keskiarvoon verrattuna.

MOT: Tiedättekö kuinka paljon esimerkiksi tällä 2000-luvulla tällä osuudella on kuollut ihmisiä liikenneonnettomuuksissa?

Rinta-Porkkunen: ”Meillä on sellainen tieto, että jos on henkilövahinko-onnettomuuksia esimerkiksi kymmenen kappaletta, niin niistä aina todennäköisesti yksi johtaa kuolemaan. Mä en usko, että tää poikkeaa mitenkään siitä”.

MOT: Vuoden 2001 jälkeen tuolla osuudella ei ole yhtään kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta.

Rinta-Porkkunen: ”Tämä kertoo juuri tästä onnettomuuksien sattumuksista. Ei missään tapauksessa voi katsoa asioita hyvin lyhyellä jänteellä, vaan pitää katsoa pitkällä jänteellä näistä asioista”.

Juonto: Tässä käytetty tarkastelujänne on lähes kahdeksan vuoden pituinen. Sinä aikana ei tapahtunut yhtään ihmishengen vaatinutta liikenneonnettomuutta, niiden määrä on nolla. Kun muualla on tapahtunut viisi kertaa vähemmän kuin nolla, niin kuinka paljon se on ?

Antti Rinta-Porkkunen: ”No mä lähtisin siitä, että onnittelisin kaupungin virkamiehiä, jotka ovat kyenneet luomaan sellaisen ympäristön, että nimenomaan nämä vaaralliset onnettomuudet ollaan voitu saada näinkin hyvin”.

Juonto: Kuitenkin Suomen hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa viime vuodelta ilmoitetaan, että Savonlinnan keskustan liikenteessä menetetään viisi kertaa enemmän ihmishenkiä kuin muualla. Onko tämä informaatio harhauttavaa ?

Rinta-Porkkunen: ”Ei tässä ole kukaan minusta mitään harhaanjohtavaa informaatiota antanut. Minä en suostu uskomaan, että tässä tällaisesta olisi kysymys”.

MOT: Mutta tiedätte varmasti tämän maininnan siellä liikennepoliittisessa selonteossa?

Rinta-Porkkunen: ”Tiedän, tunnen liikennepoliittisen selonteon”.

MOT: No pitääkö se teidän mielestänne paikkansa tuo ilmoitus?

Rinta-Porkkunen: ”Jos voisitte toistaa vielä, niin minä arvioin sitä”.

MOT: Nykyisin, siis ”tällä osuudella tapahtuu nykyisin viisi kertaa enemmän kuolemaan johtaneita onnettomuuksia kuin maan pääväylillä keskimäärin.”

Rinta-Porkkunen: ”Niin?”

MOT: ”Pitääkö tämä paikkaansa?”

Rinta-Porkkunen: ”No todennäköisesti, jos siellä kerran näin on sanottu”.

MOT: Mutta kun minä olen katsonut Savonlinnan kaupungin liikenneonnettomuustilastot vuodesta -91 lähtien, anteeksi 2001 lähtien, ei yhtään kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta tällä osuudella.

Rinta-Porkkunen: ”Minä puhun yleensä henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista”.

MOT: Mutta nyt me puhumme kuolemaan johtaneista. Siinä hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa sanotaan kuolemaan johtaneita.

Rinta-Porkkunen: ”Minä olen kyllä sitä mieltä, että tää pitää varmistaa nimenomaan sen kaupungin kanssa, me emme tiedä niitä tilastoja, koska se on katuverkon puolta. Minä en todellakaan tiedä, mikä on se lopullinen totuus näistä kuolemaan johtaneista, mutta sen tiedän, että onnettomuuksia sattuu paljon”.

MOT: Mikä taho on antanut hallituksen liikennepoliittista selontekoa varten tämän informaation?

Rinta-Porkkunen: ”Varmasti tää projektisuunnittelu”.

MOT: Siis tiehallinto?

Rinta-Porkkunen: ”Tiehallinto ja ketkä siinä ovat mukana olleet”.

MOT: Sen vuoksi minä kysyinkin tätä tiehallinnolta enkä nyt Savonlinnan kaupungilta.

Rinta-Porkkunen: ”Prosessi on tuottanut tämän tuloksen tässä kohtaa”.

PS.

Viikon kuluttua tiejohtajan haastattelusta kuoli jalankulkija Savonlinnan keskustan halkaisevalla väylällä, rynnättyään yllättäen kadulle, henkilöauton eteen. Hengen menetys oli siis ensimmäinen vuoden 2001 jälkeen.

Juonto: Tiehallinnon omilla internet-sivuilla kerrotaan, että Savonlinnan keskustan pääkaduilla tapahtuisi keskimäärin 15 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa. Uuden ohitustien arvioidaan vähentävän niiden määrän puoleen.

Mutta tässä tulee tiehallinnolle hyviä uutisia. Ohitustietä ei tarvita, sillä henkilövahingot ovat jo nyt vähemmän kuin puolet tiehallinnon esittämästä luvusta ! Tällä vuosikymmenellä Savonlinnan keskustan liikenteessä on loukkaantunut keskimäärin alle seitsemän henkeä vuodessa.

Nyman: ”Ihminen on yleensä viimeinen, jota ajatellaan elävistä
lajeista. Ja mä nyt sanoisin näin, että jokaiselle elävälle lajille viihtyminen on elinehto. Ja mä ihmettelen suuresti, jos niin ei olisi myöskin ihmisen kohdalla. Ja tämä, jos tämmönen tehdään, tämmönen niin kuin kaupungin melkein amputoiminen tai miksi sitä nyt sanoisi, niin kyllä se vie erittäin paljon viihtyvyys, viihtyvyysarvoja pois savonlinnalaisilta”.

Juonto: Ohitustiellä olisi epäilemättä huomattavia vaikutuksia niin savonlinnalaisten ihmisten kuin eliölajienkin elinpiiriin. Sellaisten tutkimiseksi on Suomessa säädetty erityinen ympäristövaikutusten arviontimenettely, YVA-selvitys, jollainen nykyisin tehdään melkein mistä tahansa, pienestäkin rakennushankkeesta. Mutta ei Savonlinnan ohitustiestä.

Nyman: ” Niin, tämä on suurin jonkin suomalaisen kaupunkikeskustan mullistus pitkään, pitkään aikaan, että jos tämä ei ole sellanen hanke, jonka ympäristövaikutuksia pitäisi, siis tämän YVA-lain mukaan arvioida, niin mikä sitte. Sillon, sillon YVA-laki on kyllä pelkkä vitsi”.

Juonto: Mutta tiehallinto väittää itsepintaisesti, että riittävät selvitykset on tehty jo ennen YVA-lain voimaantuloa:

Rinta-Porkkunen: ”Näin meille viranomaiset ovat todenneet, ja me olemme noudattaneet näissä, noudattaneet niin kuin viranomaisten päätöksiä”.

Juonto: Tiejohtaja on oikeassa. Lukuisat lupaviranomaiset ja hallintotuomioistuimet ovat siunanneet tiehallinnon ratkaisun olla tekemättä lain mukaista YVA-selvitystä. MOT antoi asiakirjat ympäristöoikeuden professorin tutkittaviksi.

Majamaa: ”No siellä on nyt ratsastettu sillä ikivanhalla vuonna -90 tapahtuneella tiesuunnitelman kuulutuksella ja se on nyt välittynyt sen vaikutukset hyvinkin keinotekoisesti tän vesioikeudellisen luvan kautta. Kaikki rakentaminen, jotka edellyttää sitten tän vesilain mukaista lupamenettelyä ja sitten jotain muuta lupamenettelyä, niin ne yleensä koetaan hankaliksi ja niissä sitten vuorotellen aina vetäydytään toisen selän taakse”.

Juonto: Ensimmäinen tiesuunnitelma valmistui 15 vuotta sitten, ja silloin ei YVA-laki ollut vielä voimassa. Suunnitelma vanheni ja raukesi, ja uusi suunnitelma valmistui 2003. Mutta se tulkittiin vanhan suunnitelman jatkoksi, joten siihenkään tehty ympäristövaikutusten arviointia. Olisiko pitänyt ?

Majamaa: ”… ilman muuta, se on aivan uusi suunnitelma ja kun suunnitelma raukeaa, se raukeaa ja sitten tulee uusi”.

Juonto: Lain vastaisesti, ilman YVA-selvitystä päätetty tiesuunnitelma on kuitenkin ehtinyt saada lainvoiman, ja siihen vedoten tiehallinto torjuu myös jälkikäteen tehdyt vaatimukset ympäristövaikutusten arvioinnista.

Majamaa: ”…mutta meillähän on sitten mahdollisuus katsoa että onko ylimäär.. määräistä muutoksenhakua koskevat keinot käytettävissä. Purku tulee kysymykseen, jos katsotaan, että on sellainen menettelytapavirhe tässä päätöksenteossa käynyt, että se on vaikuttanut siihen lopputulokseen”.

Juonto: Mitkään tiehallinnon perustelut Savonlinnan ohitustien tekemiseksi eivät kestä lähempää tarkastelua: Eivät kannattavuuslaskelmat, eivät tiedot liikennemääristä, eivätkä luvut onnettomuuksista. YVA-menettelyssä ne kaikki olisivat joutuneet suurennuslasin alle.

Nyman: ”Niin, kyllä kai melkein kaikille ihmisille on selvää, jotka on perehtyny tähän asiaan, että jos se YVA-selvitys tehdään, niin sen jälkeen tätä ohitustietä ei voi tehdä”.

Hannikainen: ”Kyllä se minun mielestäni on selvä ympäristörikos, josta sitten kukaan ei näytä joutuvan vastuuseen. Kyllä se, kyllä se aikanaan tullaan tajuamaan, ainakin tulevat sukupolvet tulevat sen tajuamaan”.

Laine: Tämä tulee mahdollistamaan meidän kaupunkirakenteen kehittämisen, noin 100 000 – 150 000 kerrosneliön rakentamismahdollisuudet, tämä rinnakkaisväylä, muun muassa tämä uusi kauppakeskushanke, jota ollaan neuvoteltu investorien kanssa, johon tulee uusia työpaikkoja ja pysyviä työpaikkoja. Samoin tulee näitä uusia kerrostaloalueita, ne kaikki vahvistaa tätä Savonlinnan kaupungin vetovoimaisuutta”.

Suokas: ”Se tulee juuri tähän, missä me nyt seisomme, ihan silkalleen tähän, tarkalleen tähän, ja huomaamattani olen, oon huomannu, että kun kuljen tässä kaupungin ydinkeskustassa, niin ihan niin kun kattelen tätä silleen hyvästelläkseni, että tämä maisema ei oo kohta enää sama, että se oli sellanen, et varkain huomasin, että katselen, että voi kun mä muistaisin tän, kun kuljin täällä ja mielellään toivon, et mun lapsikin muistais tän.

Et tämmönen kaupunki on mahdollinen”

LOPPU.