Käsikirjoitus

Salakuljettaja 1: "voi olla että olen jäänyt koukkuun , en pysty tekemään muita töitä. Se voi olla hyvinkin niin. Olen jäänyt koukkuun tähän työhön."

OTSIKKO: IHMISSALAKULJETTAJAN MATKASSA

Joitakin kuukausia sitten sain vihjeen suomessa asuvasta irakilaismiehestä, joka salakuljettaa työkseen ihmisiä Eurooppaan. Tapasin miehen muutaman kerran.

Neuvottelujen jälkeen ihmissalakuljettaja lupasi, että MOT:n kuvausryhmä voisi seurata mukana, kun hän tuo Irakin kurdeja laittomasti Eurooppaan.

Salakuljettaja kertoisi meille työstään, kunhan hänen henkilöllisyytensä ei paljastuisi.

Kuvausryhmän kuljettamisesta hän perisi 6000 dollaria, eli reilut 4000 euroa.

Turkki on pakolaisten ja luvattomien siirtolaisten tärkein portti Eurooppaan. Puolet luvattomista rajanylityksistä EU:hun tapahtuu Turkista rajan yli Kreikkaan. Viime vuonna Turkista Kreikkaan tuli 88.000 luvatonta maahantulijaa. Melkein kaikki tulivat ihmissalakuljettajien avulla.

Suuri osa liikenteestä kulkee Istanbulin kautta. Pakolaisten salakuljettaminen Euroopan puolelle on täällä mittava, laiton bisnes. Rahavirrat – ja ihmiset - kulkevat köyhistä maista Turkin kautta kaikkialle Eurooppaan. Ihmisalakuljettajien verkostojen kautta.

Meidän salakuljettajamme on irakin kurdi. Hän on tullut koti-Suomesta Istanbuliin joitakin päiviä sitten.

Salakuljettaja: "Olen tehnyt tätä työtä yli kymmenen vuotta. Eli
minun työni on se, että ihmiset tulevat Irakista ja täältä me viemme heidät Kreikkaan asti."

Kari Juurus: kuinka monta ihmistä arvioisit, että olet tuonut Eurooppaan?

Salakuljettaja: En pysty tarkkaan sanomaan kuinka monta. Mutta monta, monta. Paljon on tullut mutta moni on myös jäänyt kiinni. voi olla, että sadasta ihmisestä (asiakkaasta) noin 60-70 saapuu ja loput jäävät kiinni.

Kreikasta ihmiset menevät kaikkialle Eurooppaan.

Kati Juurus: "onko monella päämääränä päästä juuri Suomeen?"

Salakuljettaja: "kyllä ihan varmasti. nyt varsinkin kun on monia ihmisiä, jotka puhuvat suomesta. Tätä on jatkunut noin vuoden, kaikki puhuvat Suomesta."

Suomen linjana oli pitkään , ettei Irakiin palauteta lainkaan turvapaikanhakijoita. Viime keväänä Maahanmuuttoviraston linja kuitenkin muuttui. Nyt turvapaikanhakijoita voidaan käännyttää Irakiin, ellei heillä ole yksilöllistä perustetta turvapaikalle tai oleskeluluvalle.

Kati Juurus: miten se vaikuttaa?

Salakuljettaja: "Kyllä se vaikuttaa niin että määrä vähenee. …
….Ihmiset puhuvat paljon tästä asiasta ja se vähentää tulijoita. Ihmisiä tulee tosi vähän nykyään. Se ei ole samanlaista kuin ennen."

Irakista on tänäkin vuonna tullut Suomeen enemmän turvapaikanhakijoita kuin mistään muusta maasta – elokuun loppuun mennessä turvapaikkaan haki 946 Irakin kansalaista. Irakilaishakemusten määrä kääntyi kuitenkin kesäkuussa laskuun.

Salakuljettaja on saanut lähtijät kasaan. Kreikkaan on tarkoitus lähteä muutaman päivän kuluttua. Sitä ennen on vielä ostettava tarvikkeita kuten pelastusliivejä, kumivene, ruokaa ja vettä.

Salakuljettaja kollegoineen liikkuu kaupungilla kuin kuka tahansa, mutta ei halua tulla kuvatuiksi. Salakuljetettavilla ei sen sijaan ole mitään kuvaamista vastaan. Tämä mies on salakuljettajamme asiakas ja haluaa matkalle toiset kengät.

Salakuljettaja: "Me kuljetamme asiakkaita 3500-4000 dollarilla, mutta ne rahat eivät kaikki tule meidän taskuumme. Voi hyvinkin olla, että kustakin henkilöstä jää 400-500 dollaria meille. Koska kaikkeen menee rahaa: auton varaamiseen. Esimerkiksi vuokraamme samanlaisen asunnon kuin tämä jossa nyt olemme. Ahdamme sinne asiakkaita ja maksamme tonnin kuussa per asunto. Ja varaamme auton rajalle asti, ja he vaativat siitä 2000 dollaria. Eli maksamme pelkästääön kuljettajalle 2000 dollaria siitä että hän kuljettaa meitä omalla autollaan Istanbulista turkin rajalle asti."

kysyn salakuljettajalta, miten rahaliikenne hoituu.

Salakuljettaja: "nämä rahat liikkuvat lähetyskanslioiden kautta. Se on niin kuin pankki, mutta ei virallinen. Esimerkiksi joku on Hawlerissa (kurdistanissa), hänellä on toimisto ja hän tuntee jonkun Turkissa, jolla on toimisto. Eikä edes toimistoa tarvita, kunhan on rahaa. Joku menee asiakkaan puolesta, antaa rahan tähän ”toimistoon” ja sanoo, että voisitko siirtää rahan Istanbuliin. Kun rahat on luovutettu, toimisto luovuttaa rahan antajalle salaisen numeron. Sama salainen numero annetaan meille. Me viemme numeron henkilölle, jolla on yhteys ”toimistoon”. Annamme salaisen numeron, kerromme että meille on tullut tämmöinen summa tällaisen henkilön kautta, ja rahat maksetaan meille."

Näin salakuljetettavien ei itse tarvitse kantaa tuhansia dollareita mukanaan. Saavuttuaan määränpäähän, he soittavat yhteyshenkilölle – esimerkiksi perheenjäsenelle, joka maksaa palkkion salakuljettajien käyttämään epäviralliseen pankkiin. Salakuljetettavia pidetään panttivankeina, kunnes rahat ovat tulleet perille.

Salakuljettajan mukaan raha kulkee näiden epävirallisten pankkien kautta myös Istanbulista Kreikan autokuskeille. Tai minne tahansa Eurooppaan.

Kysyn, mihin salakuljettaja käyttää rahansa.

Salakuljettaja: "Mitä minä teen niillä rahoilla? Erittäin hieno kysymys. kaikki menevät kuluihin, siihen ne menevät."
"Me soitamme tosi paljon puhelimella, tarvitsemme vuokra-asuntoja, pitää maksaa vuokrataloja. me pyörimme siellä sun täällä, käymme paikoissa. Tämä on tällaista kuluttamista.
Tiedän että lain mukaan tämä on väärin, mutta mitä tässä sanoisi, olen jatkanut tätä alaa tähän asti. Kuten sanoin, olen jäänyt koukkuun tähän työhön."

Meidät viedään salakuljettajien asunnolle, joka sijaitsee tavallisessa kerrostalossa kohtuullisen siistillä ja keskustaisella alueella. Asunnossa joukko kurdimiehiä – osa salakuljettajia, osa asiakkaita, odottaa seuraavaa lähtöä.

Kati Juurus: "mistä sä löydät nää asiakkaat?"

Salakuljettaja: "suurin osa heistä tulee irakista, josta he ottavat meihin yhteyttä. Osa tuntee ihmisiä, joita olemme aiemmin vieneet. Ihmiset kysyvät toisiltaan, kenen kanssa kannattaa mennä. On sukulaisia ja tuttuja. Näin asiat yleensä etenevät."

Yksi asiakkaista on vakavasti sairas. Hän kertoo tarvitsevansa maksansiirron.

Mohammad: "Hoitoa ei ole tarjolla Irakissa eikä sen naapurimaissa. Olen ollut Iranissa, Bagdadissa ja monessa muussa paikassa – ei hoitoa.
Olen kuullut, että suomi antaa oleskelulupia ihmisille ja siellä olisi myös hoitomahdollisuus minulle…
Olen tähän mennessä maksanut 4000 dollaria yhdelle ihmiselle . se on pelkkä takuuraha. kaikki mitä vielä tulen kuluttamaan, voi olla että tarcvcitsen kaksi kertaa enemmän. Kaksi tai kolme kertaa enemmän, en tiedä yhtään kuinka paljon minulla menee vielä."

Mies kertoo olevansa vauraasta perheestä. Perhe on myynyt maata jotta hän voisi lähteä matkaan.

Kysyn, mitä hän ajattelee salakuljettajasta.

Mohammad: "kaikki on kiinni tuurista: Jotkut vievät sinut yli veneellä, uppoat siihen ja kuolet. Ja jotkut taas ovat niin hyviä, että vievät sinut juuri sinne minne haluat. Se on onnesta kiinni. Jotkut ovat hyviä ja jotkut huonoja."

Ali Hikmat Baker: "Minulla ei oikeastaan ole tarpeeksi ikää tulla tällaselle
reissulle. Olen syntynyt 1994 ja se tekee 15 vuotta. Se ei ole sopiva ikä tämmöiselle matkalle. Jopa isot miehet eivät pysty siihen, mutta valitettavasti tilanteeni on tällainen."

Alin isä on kuollut ja äiti on uusissa naimisissa. Isäpuoli ei hyväksy poikaa.

Ali: "Äiti rakastaa häntä. Jollakin tavalla äiti keräsi minulle rahaa ja sitten lähetti minut tänne ja sanoi minulle että lähde täältä pois.
Valitettavasti en voinut panna vastaan äidille, koska hän rakasti sitä miestä. Kävin silloin töissä ja oli opilaana yläasteella. mitään muita ongelmia ei ollut. mutta äiti sanoi niin (käski lähteä), eikä minulla ollut siihen mitään sanottavaa. Muutaman kerran hän (isäpuoli) sitoi minut säkkiin ja löi minua. Sellaista se oli."

Kurdiasiakkailla on varsin hyvät oltavat salakuljettajiensa asunnolla. Toisin on bangladeshilaisilla. Heitä pidetään paljon kehnommassa loukossa Istanbulin lähiössä.
Kukaan ei tiedä, kuinka paljon näitä salaisia asuntoja - pakolaisvarastoja - Istanbulissa on. Toisaalta on mahdoton kuvitella, etteivät naapurit olisi niistä tietoisia.

Miehiä pidetään lukkojen takana. Asuntoa vartioivat tuimat kurdivartijat.
Kovista oloista huolimatta miehet tuntuvat olevan hyvällä mielellä. Pian he pääsevät Eurooppaan.

Matka kohti Kreikan rajaa on alkanut. Vaaleatukkaista naistoimittajaa ei huolita mukaan. Kuvaaja ja tulkki ahtautuvat umpinaiseen kuorma-autoon muiden asiakkaiden kanssa. 15-vuotias Ali on mukana. Mutta maksapotilasta ei kelpuuteta matkalle hänen huonon kuntonsa vuoksi.

Mohammad: "haluan sanoa niille että olkaa varovaisia ja menkää Jumalan suojeluksessa ylittämään rahaa. jtoivottavasti Jumala suojelee heitä. Se on tuurista kiinni. jos jumala suo, he menevät sinne paikkaan johon itse haluavat."

Kuorma-autossa on yhteensä n. 25 henkeä, joista kolme on salakuljettajia ja yksi heidän palkkaamansa kuski.

Automatka kestää kolme ja puoli tuntia.

Ihmissalakuljettajan kanssa on alun perin sovittu varsin siedettävältä kuulostavasta reitistä. Automatkan jälkeen käveltäisiin puoli tuntia, ylitettäisiin kumiveneellä 50-metriä leveä joki ja sitten oltaisiinkin jo Kreikassa. Kreikkalaiset kuskit hakisivat salakuljetettavat Alexandropolisin kaupungin läheltä , sovitusta paikasta.

Salakuljettaja: " Siinä pisteessä meidän vastuumme päättyy. Kreikkalainen kuski vie heidät ja me emme mene mukaan. Me palaamme sieltä sitten ja kreikkalainen kuski vie heidät ateenaan asti."

Matka ei suju ihan niin helposti. Turkin puolella maasto on vielä helppokulkuista. Salakuljettajat määräävät tahdin, sillä rajavartijoita on osattava varoa.

Poliisikoirien haukku kuuluu jostain läheltä

Salakuljettaja jos turkissa jää kiinni, silloin sinut otetaan haltuun ja sinut viedään kaupunkiin nimeltä Edirne joka on Kreikan ja Turkin rajalla. Siellä on poliisitalo, johon kiinnijääneet viedään. Irakilaiset lähetetään sieltä takaisin Irakiin.

Joukkio tulee muutaman tunnin piileskelyn ja tarpomisen jälkeen rantaan. Mutta vesistö ei ole joki, vaan meri. Jostain saapuu lasikuituvene kahden turkkilaisen kuljettamana. Matkalaiset jaetaan kahteen ryhmään. Ensimmäinen veneellinen kohtaa merellä nopealla kumiveneellä liikkuvia Turkin viranomaisia. Nämä antavat luvattomien kulkijoiden kuitenkin jatkaa matkaansa.

Merimatka kestää vajaan tunnin. Sen päässä on Kreikka.

Layla Shirbak: "Tämä on viides kerta kun kuljen tätä reittiä. neljä kertaa olen jo yrittänyt, mutta se on vaikeaa. jos harkitsee lähtöä eurooppaan, kannattaisi mennä laillisesti. tällainen on vaikeaa, ei tiedä kuoleeko vai jääkö henkiin.
Tiedän kyllä riskeeraavani kaiken. voi vaikka kuolla, tai salakuljettaja ei ole kunnollinen vaan tappaa tai hakkaa tai raiskaa. minä olen tyttö enkä poika. salakuljettaja t voivat hyväksikäyttää minua."

Ali: "minä en tunne koko reittiä, enkä tiedä missä olen. Ei ole vettä jäljellä eikä ruokaa. Ei ruuasta niin väliä, mutta tulen hulluksi vedenpuutteen takia."

Ahmed pikkuveljelleen Fouathille: "Älä itke, pistä pääsi polvelleni, Ihan oikeasti lopeta."

Ahmed:"olen shekhanista kotoisin ja se on todella huono paikka. ..
Ne teurastavat ihmisiä. Olen itse mennyt monta kertaa siellä?? Yksi auto pysähtyi kerran, kuski tulo ulos ja alkoi ampumaan. Näin kun hän tappoi ihmisen. Se oli kamalaa.
Salakuljettajat, ne tekevät kuten tahtovat. Heille on ihan sama, oletko sinä paikalla, tiputko veteen, kuoletko vai mitä sinulle tapahtuu. Kun olimme veneessä, niin Jumalan kautta minun sydämeni hakkasi. En tiennyt kuollaanko vai jäädäänkö henkiin. Sanoin koko ajan voi Jumala voi jumala voi jumala. Minä en osaa uida. Ja vene heilui koko ajan."

Kreikan ja Turkin raja-alue on mutaista Maritsa-joen suistoa.
Luvattomien maahantulijoiden on tarvittaessa helppo löytää piilopaikkoja rannan ruovikossa.

Salakuljettajan luotsaama joukko kohtaa matkalla muitakin luvattomia maahantulijoita, jotka ovat jääneet jälkeen omista ryhmistään. He liittyvät laumaan.

Salakuljettaja olen jäänyt monesti kiinni kreikassa. Ja he ovat käännyttäneet minut
Sen sijaan että he virallisesti käännyttäisivät sinut Turkkiin, he vievätkin sinut jonnekin rajalle, armeijan paikkaan , käskevät ylittää rajan ja sanovat sinulle että lähde pois, älä jää tänne.

Euroopan rajavalvontaviranomaisten mukaan Kreikka ei kuitenkaan läheskään aina saa palautettua luvattomia tulijoita, sillä Turkki kieltäytyy ottamasta heitä vastaan - maiden välisestä takaisinottosopimuksesta huolimatta.
Kreikka pitää kiinni jääneitä jonkin aikaa säilössä, kunnes päästää heidät vapaaksi.

Salakuljettaja: "kun me jäämme asiakkaiden kanssa kiinni, emme sano kuka on salakuljettaja. eikä kukaan koskaan kerro, kuka on salakuljettaja. Näitä tapahtuu aika harvoin, ja jos tapahtuu ja jos asiakkaat paljastavat kuka on salakuljettaja, niin silloin joudumme ottamaan tuomioita vastaan. Silloin he aluksi hakkaavat sinut kunnolla, eli sellaista hakkaamista että et herää kahteen päivään. Ja sitten viedään oikeuteen. Ja sitten kun oikeus päättää että sinut on tuomittu, niin saat 3-5 vuoden vankeustuomion."

Kuvaaja ja tulkki päättävät kääntyä takaisin, mutta muilla ei ole sitä mahdollisuutta. Heillä on edessään joen ylitys kumiveneellä, ja pitkä kävely. Menee yli vuorokausi ennen kuin he pääsevät kohtaamispaikkaan, josta autokuskien on määrä poimia heidät kyytiin.

Ateena, 3 kk myöhemmin:

Ali Hikmat Baker: "se mies jolla oli veli – se joka oli meidän kanssamme, se joka oli saman kokoinen kuin minä. Se mies ei jaksanut enää kävellä.
Hän sanoi minua pyörryttää, minä en jaksa menää
Kerran, kaksi, kolme kertaa odotimme häntä. sitten me lähdimme. XX sanoi, että noniin mennään, ja niin me lähdimme."

Ali: "Monet meistä erosivat toisistaan. Mutta kuusi meistä pantiin yhteen autoon.
yksi oli edessä, kaksi takana, siellä, missä on takapenkkien jalkatilat. ja kolme ihmistä oli takakontissa. Meidät vietiin kerrostaloon, jota kutsuttiin panttivankiasunnoksi.
Suurin osa oli afgaaneja. huone oli täynnä hikeä, kuumuutta ja höyryä
Oli kauhea tungos, olimme kaikki sikin sokin huoneessa. nukuimme istuen. jos joku halusi nukkua"

Salakuljetettavat vapautetaan yleensä, kun palkkiorahat on välitetty Kreikkaan. Alikin vapautettiin , mutta kävi ilmi, että hänen äitinsä ei ollutkaan pystynyt maksamaan salakuljettajille. Sen sijaan äiti oli antanut perheen talon salakuljettajille pantiksi.

Ali: "jos äitini ei maksa niin XX:llä on oikeus myydä se talo.
Jumala tietää että olen 3500 dollaria velkaa salakuljettajille."

ali on nyt ateenassa ilman rahaa tai papereita. Yksi salakuljettajan täkäläisistä kollegoista on järjestänyt Alille väliaikaisen asunnon. Meille jää tosin epäselväksi, kertyykö asumisesta ja ruuasta koko
ajan velkaa.

Myös tämä ihmissalakuljettaja suostuu antamaan nimettömän haastattelun.

Salakuljettaja 2: "ali on tullut turkin kautta minulle.
Minun työni on se, että lähetämme ihmisiä italiaan
Meillä on ryhmitetyt työt. Eli XX ja nuo toivat heidät tänne. Eli heidät luovutetaan sitten kädestä käteen."
"Olen lähettänyt hänet (Alin) kaksi kertaa rekalla muiden asiakkaidemme – perheiden - kanssa, italiaan. he ovat lähtenee rekalla ja italiassa he jäivät kiinni ja heidät lähetettiin takaisin kreikkaan."

Ali: "kaksi kertaa olen mennyt Italiaan ja molemmilla kerroilla jäimme kiinni. kun meidät palautettiin, jouduimme vankilaan"

Sitten Ali pääsi taas vapaaksi, mutta ilman lupaa jäädä – ja ilman mahdollisuutta lähteä. Hän on jumissa Euroopassa, johon hän ei edes itse halunnut.

Ali: "Minä en ole itse päättänyt tulla Eurooppaan.
Se on äitini vika että olen täällä ja olen ihan varma että se ei ole omasta tahdostani että olen täällä. Se Eurooppa johon ihmiset kaipaavat, se sopii yli 18-vuotiaille."

EU-maiden rajaviranomaset ovat kritisoineet Kreikkaa siitä, että maa ei välttämättä kirjaa tai rekisteröi luvattomia maahantulijoita niin kuin EU-sopimukset edellyttäisivät. Kiinni otetuille annetaan muodollinen kehotus poistua maasta, tosin kehotuksen noudattamista ei valvota.

Ateenalaissalakuljettaja haluaisi nyt saada alin vihdoin pois käsistään.

Salakuljettaja 2: "eli se on nyt tällaista, että minä yritän häätää hänet pois täältä, esimerkiksi Suomeen, että hän löytäisi paikan sieltä.
Tällä hetkellä paras maa on Suomi, joka antaa oleskeluluvan ja jossa on ihnimillisyyttä."
"Me emme ota häneltä rahaa, vaan raha laitetaan pantiksi toimistoon.
Se on kuusituhatta-seitsemäntuhatta suomeen asti. 6000-7000 euroa.
Eli oikeastaan kaikki riippuu nyt tuosta turkin puolesta, jos hän saa rahaa sieltä…….."
"eli päätös on Turkin salakuljettajalla, en halua sanoa nimeä. Jos hän lähettää minulle rahaa niin lähettää."

Ateenalaissalakuljettaja kertoo tuntevansa ihmisiä, jotka voivat tarvittaessa vaikka päivässä tehdä alille suomen passin.

Salakuljettaja 2: "hän on ammattilainen siinä hommassa. eli täällä tehdään sitä harmaata passia (l. muukalaispassia). Niitä on tehty ihmisille ja he ovat menneet ja jotkut ovat päässeet perille ja jotkut ovat myös jääneet kiinni."

Tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana Kreikka tilastoi melkein 400 kiinnijäänyttä ihmissalakuljettajaa.

Salakuljettaja 2: "eli työnteko vaihtelee. Silloin kun tuot ihmisiä Turkista Kreikkaan, siinä on isot tuomiot. Silloin kun viet Kreikasta Italiaan, niin sillion on pienemmät tuomiot, koska viet ihmisiä täältä pois.Mutta kun tuot Turkista ihmisiä Kreikkaan, he eivät pidä siitä yhtään."
"Ja silloin tuomiot ovat todella rankkoja."

ihmissalakuljettaja väittää, että vankilatuomioistakin voi Kreikassa selvitä rahalla. Meillä ei ole todisteita väitteiden todenmukaisuudesta.

Salakuljettaja 2: "On ollut ihmisiä, jotka ovat pääseet täällä pois vankilasta 35000 eurolla. Ja on myös sellaisia jotka ovat päässeet 80.000lla eurolla. Hän on lunastanut rahalla oman tuomionsa. ja on myös niitä joilla ei ole rahaa ja he istuvat tuomionsa."

Salakuljettaja on Alin ainoa toivo, sillä ketään muutakaan hän ei Ateenassa tunne. Hän on jo velkaa salakuljettajille, ja velka vain kasvaa, jos hänet lähetetään muualle.

Ali: "minä sanon että Eurooppa ei ole minua varten. Eurooppa on ihan mukava, mutta minä en halua sitä mukavuutta. Nyt kun tulen ulos, ja olen yksin ja katson ulkona kun jokaisella on isä tai äiti tai veli mukana. Enkä minä pysty puhumaan kenenkään kanssa."

Kysyn Alilta, mitä hän nyt ajattelee salakuljettajista.

Ali: "mitä minä olisin heistä mieltä. en sano että he ovat huonoja enkä sano että he ovat hyviä. Mutta pystyn sanomaan sen verran, että salakuljettajat eivät välitä minusta paljoa. heille tulee päivässä tuhat ihmistä."

Entä mitä mieltä hän on siitä, että salakuljettajille pitää maksaa niin paljon rahaa?

Ali: " ilman muuta se on iso raha, mutta jos heitä ei olisi olemassa niin voi hyvinkin olla että ihmisillä olisi hyvin vaikeaa päästä Eurooppaan."

Ali: "Istun yleensä sisällä ja mietiskelen. Joskus mietin, että mitäköhän minulle tapahtuu tästä eteenpäin. Mihin menisin, miksi minulle on tapahtunut näin vaikka olen vain lapsi. Mitä sitten, kun kasvan isoksi?"

Loppu.