MOT: Lisää rahaa Suomen rikkaille

Toimittaja Timo-Erkki Heino, ensilähetys 31.8.2009

Suomi oli pitkään pienten tuloerojen maa. Mutta ei enää, nyt tuloerot kasvavat teollisuusmaista kaikkein nopeimmin.

Tuloerot ovat kasvaneet 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Onko tulohaitarin levenemisen syynä siis lama tai laman jälkeinen nousukausi tai suomalaisyritysten kansainvälinen menestyminen?

Ei, koska Suomessa kasvavat käytettävissä olevat tulot. Näihin tuloihin hallitus veropolitiikallaan vaikuttaa ratkaisevasti. Tuloerot siis kasvavat Suomessa, koska hallitukset Esko Ahon lama-hallituksesta lähtien ovat niin päättäneet, todetaan Timo-Erkki Heinon toimittamassa ohjelmassa MOT: Lisää rahaa Suomen rikkaille.

Päätös, jonka seurausta tuloerojen kasvu on, oli Ahon hallituksen laman varjossa tekemä vuoden 1993 verouudistus. Siinä eriytettiin ansiotulojen ja pääomatulojen verotus toisistaan. Ansiotuloja verotetaan progressiivisesti, veroprosentti nousee tulojen noustessa. Sen sijaan pääomatuloja verotetaan tasaverolla, mikä tällä hetkellä on erittäin lievä 28%. Suomessa kasvavat nimenomaan verojen jälkeisten eli käytettävissä olevien tulojen erot.

Seurauksena on se, että noin 33 000 euron vuosittaisista ansiotuloista veroprosentti on suurempi kuin miljoonien tai kymmenien miljoonien pääomatuloista.

Usein ajatellaan, että rikkaiden alhainen veroprosentti on heidän vikansa tai ansionsa. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) kiistää tämän: ”Ei se tietenkään heidän vika ole, he elävät olemassa olevan lainsäädännön mukaan, jonka poliitikot ovat tehneet.”

Katainen korostaa, että poliitikkojen tehtävänä on arvioida se, millä verokannalla ja mitä verottamalla saadaan maksimaalinen hyvinvointi Suomeen. ”En usko siihen, että maksimaalinen veroprosentti tuo maksimaaliset verotulot”, sanoo ministeri Katainen.

Suomessa verosuunnittelusta on tullut erittäin houkuttelevaa, kannattavaa ja yleistä niille, joille se on mahdollista. Esimerkiksi pörssin ulkopuolisissa perheyhtiöissä omistaja-johtaja voi päättää ottaako hän yhtiöstään ankarasti verotettua palkkaa vai hyvin lievästi verotettuja osinkoja. Päätöstä saattaa auttaa myös se, että tällaisen yhtiön osingot ovat 90 000:een euroon asti kokonaan verovapaita.

Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala on tuloerojen johtavia asiantuntijoita. Tuomala korostaa vuoden 1993 veroratkaisun vaikutusta tuloerojen kasvuun:
”Se tarjosi erinomaisen mahdollisuuden, tai sanotaan kannustimen, erityisesti pörssin ulkopuolisten yhtiöiden omistajille muuntaa tulonsa pääomatuloiksi. Ja tätä etua on selkeästi käytetty.”

Suomesta on tullut maa, missä keskituloinen työntekijä maksaa suhteellisesti enemmän veroja kuin saman yhtiön johtaja tai omistaja, jolla on miljoonien ja kymmenien miljoonien tulot. MOT: Lisää rahaa Suomen rikkaille selvitti asiaa kolmessa yrityksessä, Stora Ensossa, Sanoma Oy:ssä ja Nordeassa.

> Katso ohjelma Ylen Elävästä arkistosta

> Lue ja kommentoi MOT - blogissa

> Lue ohjelman käsikirjoitus

Haastatellut:

Matti Tuomala
kansantaloustieteen professori, Tampereen yliopisto

Jyrki Katainen
valtiovarainministeri, kok.

Ulla Mönkäre
nosturinkuljettaja, eläkkeellä Stora Ensolta

Christine Hellström
koneenhoitaja, Sanoma Osakeyhtiö

Tuula Muukkonen
pankkitoimihenkilö, Nordea

Lisätietoa tuloerojen kehityksestä Suomessa

MOT:n aineisto on pääosin peräisin Tilastokeskuksen kokoamasta tulonjaon kokonaistilastosta, joka löytyy täältä:
> http://www.stat.fi/til/tjkt/index.html

Sangen hyödyllinen on myös Tilastokeskuksen tulonjakotilasto: 
> http://www.stat.fi/til/tjt/index.html

Ohjelmassa haastatellun professori Matti Tuomalan julkaisuista löytyy luettelo mm. täältä: 
> http://unjobs.org/authors/matti-tuomala

Tuloeroja voi tarkastella vertaamalla suurituloisimman 10 ja 20 prosentin tuloja pienituloisimpiin 10 ja 20 prosenttiin: Mitä suurempi ero, sitä suurempi eriarvoisuus. Toinen yleisesti käytetty vertausluku on ns. Gini-kerroin, joka kertoo miten tasaisesti tulot ovat jakautuneet: jos kerroin on 100, kaikki tulot ovat yhdellä ihmisellä, jos se on nolla, kaikilla ihmisillä on täsmälleen yhtä suuret tulot. Kansainvälistä tulonjakovertailua voi tutkia esim. täällä: 
> http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_income_equality