käsikirjoitus

MOT -tunnus

(Kesäinen kauppatori, kysymyksiä vastaantulijoille)

Toimittaja Timo-Erkki Heino: ”Voiko Suomessa kuka tahansa tulla rikkaaksi?

Mies: No en usko, ellei saa lottovoittoa.

Mies 2: No, se tuskin on mahdollista.

Nainen: Ehkä, kellä on sellainen viisaus.

Jakson otsikko: Lisää rahaa Suomen rikkaille

Kuvaa kauppatorilta, juonto ja grafiikka: ”Suomi oli pitkään pienten tuloerojen maa. Talous kasvoi, tulot kasvoivat. Verotus ja tulonsiirrot tasasivat tuloeroja. 90-luvun alkuun asti köyhien, keskituloisten, rikkaiden ja vielä rikkaampien suomalaisten käytettävissä olevien eli verojen jälkeisten tulojen erot eivät olleet suhteettoman suuret.”
> Grafiikka: Käytettävissä olevat tulot keskimäärin 1966-1993
Lähde: Tilastokeskus

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen MOT:n haastattelussa: ”Harva kuitenkaan haluaisi palata siihen Suomeen joka oli 60- ja 80-luvulla jos ajatellaan hyvinvointiyhteiskuntaa. Senaatintorilla (jos) kysytään kun se oli väkeä täynnä että kuka haluaa palata 60-luvun tai edes 80-luvun hyvinvointiyhteiskuntaan, niin harvapa nostaa kätensä, että monessa suhteessa Suomi on tietenkin vaurastunut.”

Juonto ja grafiikka: ”90-luvun alkupuolelta lähtien käytettävissä olevat tulot kehittyivät suurin piirtein entistä rataa köyhillä, keskituloisilla, ja rikkaillakin. Sen sijaan rikkaimman prosentin, noin 50 000 suomalaisen, tulojen kehitys muuttui ratkaisevasti.”
> Grafiikka: Käytettävissä olevat tulot keskimäärin 1966-2007

Professori Matti Tuomala MOT:n haastattelussa: ”Tuloerothan selvästi kapeni 60-luvulta aina tänne 90-luvun alkuun asti. Sitten 90-luvun puolestavälistä lähtien alkoi tyystin erilainen kehityskulku. Eli veronjälkeisen tuloerojen kasvuhan on ollu hyvin huikeaa 90-luvun puolenvälin jälkeen, eli se on ollu poikkeuksellisen voimakasta Suomen taloushistoriassa.”

Juonto ja grafiikka: Tuloerot ovat kasvaneet, koska rikkaiden tulot ovat kasvaneet. Vuodesta 95 on käytössä tulonjaon kokonaistilasto, jonka perusteella voidaan nyt kertoa, kuinka ovat kehittyneet suomalaisten rikkaimman tuhannesosan, noin 5 000 suomalaisen huippurikkaan tulot. 
> Grafiikka: Käytettävissä olevat rahatulot keskimäärin
Lähde: Tilastokeskus

Kysymys Tuomalalle: ”Viime vuosina tää tuloerojen kasvu on ollu Suomessa teollisuusmaiden nopeinta. Mistä se johtuu?”

Tuomala: ”No, näin on. Ja nimenomaan nyt on syytä korostaa, koska usein julkisessa keskustelussa sotketaan, että mitä käsitettä käytetään. Siis veronjälkeiset, puhutaan käytettävissä olevista tuloista, niiden erot on ennätyksellisesti kasvanut Suomessa 90-luvun puolenvälin jälkeen. Ja silloin tietysti keskeiseen rooliin asettuu veropolitiikka, mutta erityisesti suurempien tulojen kasvussa veropolitiikka on se keskeinen tekijä ollut.”

Kuvassa toimittaja Heino eduskunnan tyhjässä istuntosalissa, juonto: On kai aika harvinaista, että tiedetään koska tuloerot alkoivat kasvaa. Mutta Suomessa se tiedetään, hyvinkin tarkkaan
Meillä tuloerot alkoivat kasvaa 106.n pääasiassa kokoomuksen ja keskustapuolueen kansanedustajan äänestyspäätöksellä joulukuun 12. vuonna 1992, aamuyöllä noin kello kolme.

Juonto: Ahon hallituksen pääomatulojen verouudistuksessa ansiotulojen ja pääomatulojen verotus eriytettiin toisistaan. Ansiotulojen verotus jatkui kireänä, Pääomatulojen verokanta sen sijaan muutettiin erittäin lieväksi, alhaisemmaksi kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa.

Kuvassa Aho lehtijutussa, lukijan ääni: ”Tämä ei ole sosiaalisesti erityisen tasapuolinen ja oikeudenmukainen ratkaisu…” – Pääministeri Esko Aho, Talouselämä, 18.12.1992.

Juonto: Ansiotulojen verotus nousee tulojen noustessa. Korkeimmillaan veroprosentti voi olla 52. Pääomatuloja sen sijaan verotetaan aina samalla alhaisella veroprosentilla, vaikka tuloja olisi miljoonia. Veroprosentti oli ensin 25, tällä hetkellä 28. Pääomatulojen verotuksessa on myös lievennyksiä, niin että usein veroprosentti on paljon matalampi kuin mainittu 28, joskus jopa nolla.

Katainen: ”No se verouudistus oli siinä mielessä onnistunut, että se selkeytti ja yhdenmukaisti pääomatuloverotusta. Se veroratkaisu oli tosi innovatiivinen siinä ajassa ja sitten kun siihen vielä yhdistettiin syvimmän laman aikana, että valtio alkoi satsaamaan tutkimukseen ja kehitykseen, jota aikasemmin ei ollut ollut ,niin mä nostan kyllä korkeasti hattua korkealle hattua Iiro Viinaselle ja Esko Aholle että he uskalsivat tehdä sen, koska sen jälkeen verotuotto on moninkertaistunut.”

Tuomala: ”Muut Pohjoismaat omaksu periaatteessa saman järjestelmän, vaikka se eri Pohjoismaissa on hiukan erilainen. Ja tähän liittyy sellanen jonkunlainen paradoksi, että alun perin tanskalaiset ekonomistit ehdotti tämmöstä eriytettyä tuloverojärjestelmää, ja Tanska ei ole koskaan omaksunu sitä järjestelmää. Muut Pohjoismaat, Suomi, Ruotsi ja Norja, omaksu. Ja nyt jos katsoo viimesimpiä tuloeromittatietoja, niin Tanskassa tuloerot on Pohjoismaista kapeimmat.”

Toimittaja Heino Stora Enson pääkonttorin edustalla Helsingin kauppatorilla, juonto: Muutama vuosi sitten tein ohjelman tuloeroista 1990-luvulla. Tuolloin tapasimme nosturinkuljettaja Ulla Mönkäreen Stora Ensolta ja Nordean pankkitoimihenkilön Tuula Muukkosen. Heidät tapaamme tässäkin ohjelmassa. Silloin olisimme myös halunneet tavata Stora Enson toimitusjohtajaa Jukka Härmälää ja Nordean Vesa Vainiota, mutta se ei onnistunut.

Kuva: Ulla Mönkäre mökillä, risusavottaa, koira laiturilla.

Mönkäre: ”Silloin kun mie menin töhin, niin sillon pääs kaikki töihin. Oli pulaa työntekijöistä, ja etenkin kolmivuorotöistä. - - Tää aika menee niin nopeesti, 41vuotta, et jotenkin tuntuu et vasta mie aloitin työt…”

Juonto: Ulla Mönkäre on ollut työttömyys- eli eläkeputkessa viime syksystä lähtien. Työ Stora Enso Kaukopään paperitehtaalla oli jatkuvaa kolmivuorotyötä. Ensimmäinen työpäivä oli keväällä -68.

Mönkäre: ”Tosi jännittävä päivä mennä isoon tehtaaseen, kun mie on kuitenkin käyny tämmösen ammattikoulun keittäjälinjan. Isä oli siellä töissä, niin tietysti perinteitä jatkettiin ja pääsin sinne töihin, mut en ole katunut pätkääkään.- - Mie kerkesin olla kuorimolla, et mie on tuhansia, tuhansia, tuhansia nippuja nostellu ja kuutioita laittanut tuotantoon. Jokainen päivä on ollut kuitenkin sellainen haasteellinen ja vähän erilainen.”

Juonto ja luvut ruudussa: Ulla Mönkäreen verotettavat vuositulot nousivat vuoden 1993 22 000 eurosta 41 000:een vuonna 2006. Reaalisena, inflaatio huomioiden, nousu oli kolme prosenttia vuodessa, yhteensä 51 (prosenttia). 
> Grafiikka: Ulla Mönkäreen verotettavien tulojen kehitys
Lähde: Verohallinto

Stora Enson toimitusjohtajan Jukka Härmälän tulot kasvoivat 271 000:sta 1,6 miljoonaan hänen viimeisenä Stora Enson johtajavuotenaan 2006. Nousua 492 prosenttia. 
> Grafiikka: Jukka Härmälän verotettavien tulojen kehitys
Lähde: Verohallinto 

Jukka Härmälä ja Ulla Mönkäre ovat molemmat Stora Enson eläkeläisiä. Ulla Mönkäre saa eläkettä
2 300 ja Jukka Härmälä 56 000 euroa kuukaudessa. 
> Grafiikka: Ulla Mönkäreen kuukausieläke
> Grafiikka: Jukka Härmälän kuukausieläke

Ulla Mönkäre sai Stora Ensolta läksiäislahjaksi viikon kylpyläloman ja kultakellon.
Toimitusjohtaja Härmälä sai 257 000 euron bonuksen sekä tilaisuuden ostaa Stora Ensolta mukaansa moottoriveneen, auton ja taide-esineitä.

Taukoa

Juonto: Vuonna 1996 pääomatulojen yleinen veroprosentti nostettiin 28:aan. Se on edelleenkin hyvin matala työtulojen verotukseen verrattuna. Noin 33 000 euron vuosittaisista palkkatuloista veroprosentti on korkeampi kuin pääomatuloista.

Tuomala: ”Suomi omaksui sanotun eriytetyn tuloverotuksen, jonka seurauksena alun alkaen pääomatuloja verotettiin huomattavasti alhaisemmalla veroasteella kuin progressiivisesti verotettuja ansiotuloja, joissa ylimmät marginaaliverot olivat huomattavan paljon korkeemmat kuin tää pääomatulojen veroaste. Ja se synnytti tilanteen, joka tietyille ryhmille, erityisesti niin kun pörssin ulkopuolisten yhtiöiden omistajille, tarjosi erinomaisen mahdollisuuden muuntaa ansiotuloja, ankarasti verotettavia ansiotuloja, pääomatuloiksi. Ja sitä kautta minimoida verojaan.”

Juonto: Pörssin ulkopuolisten yhtiöiden, siis esimerkiksi erilaisten perheyhtiöiden, osingot ovat 90 000 euroon saakka saajalle verovapaita, kun yhtiöllä on riittävästi varallisuutta. Yhtiö maksaa voitosta veroa 26 prosenttia. – Näissä pörssin ulkopuolisissa yhtiöissä omistajat, omistaja-johtajat, voivat hyvin usein itse päättää minkä osan ottavat yhtiöstään kireämmin verotettuna palkkana ja minkä osan lievästi verotettuina osinkoina. Tulojen jakaantuminen ansio- ja pääomatulojen kesken on muuttunut.

Tuomala: ”No, siinä on tapahtunut erittäin dramaattinen muutos, siis keskimäärin ikään kuin tän tavallisen rahvaan keskuudessahan se koostumuksen muutos on ollut melko olematon. Eli niin kun keskimäärinhän koko taloudessa se muutos ei ollut mitenkään dramaattinen. Mutta ihan ylimmissä tuloluokissa se on ollut todella valtava muutos.”

Juonto ja grafiikka, tulojen koostumus 1987-2007: Pääomatulojen verouudistuksen jälkeisinä vuosina rikkaimpien suomalaisten tulojen jakaantuminen ansio- ja pääomatuloihin on muuttunut. Ennen uudistusta ansiotulojen osuus rikkaimman yhden prosentin tuloista oli suurin piirtein samalla tasolla kuin suomalaisilla keskimäärin. 
> Grafiikka: Tulojen koostumus 1987-2007
Lähde: Tilastokeskus

Vuonna 93 pääomatulojen verouudistuksen jälkeen tilanne muuttui. Rikkaimpien suomalaisten tuloista valtaosa on lievästi verotettuja pääomatuloja.

Kysymys Kataiselle: ”Siinähän näkyy hyvin selvästi tämä vuoden -93 veroratkaisun vaikutus eli sen jälkeen ylimmällä yhdellä prosentilla palkkatulot ovat hurjasti supistuneet ja sitten taas lievästi verotetut pääomatulot ovat valtavasti lisääntyneet.”

Katainen: ”Mie en - - oo ihan varma, että se on se veroratkaisu vaan samaan aikaan tehtiin pääomamarkkinoiden avaamiseen liittyviä ratkaisuja, joka lisäsi nimenomaan pääomatulojen osuutta koko kansantaloudessa ja samoiten sitten kun katotaan tätä lama-ajan jälkeistä omaisuusarvojen muutosta, niin niin se varmaan osittain selittää… samoiten talouskasvu selittää aika paljon. Voi olla että osan siitä selittää se veroratkasu.

Juonto: Jo hyvin pian vuoden 93 uudistuksen jälkeen oli nähtävissä pääomatulojen kasvu ylimmissä tuloluokissa. Ansiotulojen kireä ja pääomatulojen lievä verotus kannusti vähitellen myös esimerkiksi asianajajia, lääkäreitä ja konsultteja verosuunnitteluun.

Toimittaja Heinon kysymys Tuomalalle: ”Nyt tänä vuonna lainmuutoksella pyritään hillitsemään tätä ansiotulojen muuttamista pääomatuloiksi. Miksi vasta nyt?”

Tuomala: ”No, se oikeestaan hämmästyttää, se on aika mielenkiintoista, koska tää keskustelu heräs mun mielestä aika pitkälti, kun tämä eduskunnan nykyinen puhemies käytti Sitran juhlaseminaarissa tämmösen puheenvuoron…

Toimittaja: ”Sauli Niinistö.”

Tuomala: ”Niin, jossa hän päivitteli tätä lääkäreitten käytäntöö. Ja se todella hämmästytti, koska mun ymmärtääkseni hän oli valtiovarainministerinä reilut seitsemän vuotta. Et meillä on tää sama järjestelmä, että aika myöhästä heräämistä häneltä.”

Kuvassa koneenhoitaja Christine Hellström töissä Sanomapainossa.

Hellström: Mä olen koneenhoitajana Sanomalan lehtipainossa postitusosastolla. - Painosta tulee ratoja pitkin osa Helsingin Sanomia , jotka illalla otetaan kelalle. Illalla painetaan vaan c (ja) d-osat. - - Yöllä sitten painetaan a- ja b-osat, ja sitten me liitetään tää cd-osa väliin. - - Puoli kahdeksasta illalla varttia yli neljään aamulla.”

Juonto: Christine Hellström on tehnyt yötyötä siitä lähtien, kun hän meni painoon töihin kesällä 84, ensin ihan vain kesäapulaiseksi. - Kotiin yövuorosta tullaan neljän jälkeen aamulla.

Hellström: ”Sitten mä lepuutan korviani, et sehän on meluisa työpaikka. Ja tota käytän koirat ulkona ja annan niille ruokaa. Nekin on tässä yörytmissä ja tota sitten mä saatan avata tietokoneen ja surffailen tämmösillä käsityösivuilla Ihan lepuutan hermojani Et se on ihan minun aikaani ne aamuyön tunnit, kaksi, ja sitten menen nukkumaan.”

Juonto ja luvut ruudussa: ”Christine Hellströmin tulot nousivat 25 000 eurosta 50 000:een euroon Nousu oli 59 prosenttia 15 vuoden aikana. – Samana ajanjaksona Aatos Erkon, Sanoma osakeyhtiön suuromistajan, tulot nousivat puolesta miljoonasta eurosta 19 miljoonan euroon; reaalinousua 2 900 prosenttia. 
> Grafiikka: Christine Hellströmin verotettavien tulojen muutos
Lähde: Verohallinto
> Grafiikka: Aatos Erkon verotettavien tulojen muutos
Lähde: Verohallinto

Juonto: Tulojen kasvaessa Christine Hellströmin veroprosentti nousi 29:stä 32:een. Myös Aatos Erkon tulot kasvoivat, mutta veroprosentti on laski 72sta 28:een. (Erkon) tulot olivat melkein kaikki pääomatuloja. 
> Grafiikka: Christine Hellströmin veroprosentti
Lähde: Verohallinto
> Grafiikka: Aatos Erkon veroprosentti
Lähde: Verohallinto

Kysymys Kataiselle: ”Tavalliset kansalaiset ajattelee että jotenkin niiden rikkaiden vika, että he maksaa näin vähän pääomatuloistaan veroja. Onko se nyt rikkaiden vika, onko se oikein syyllistää rikkaita siitä että tää pääomatulo veroprosentti on näin alhainen?”

Katainen: ”No ei se tietenkään heidän vika ole, he elävät olemassa olevan lainsäädännön mukaan.”

Toimittaja: ”Jonka poliitikot ovat tehneet.”

Katainen: ”Jonka poliitikot ovat tehneet ja meidän tehtävä on tietysti arvioida se, että millä verokannalla ja mitä verottamalla saadaan maksimaalinen hyvinvointi Suomeen. Eli mä en usko siihen että maksimaalinen veroprosentti tuo maksimaaliset verotulot.”

Juonto ja grafiikka tulojen koostumuksesta: Suomen verojärjestelmässä veroprosentti riippuu sekä tulojen suuruudesta että ennen kaikkea tulojen jakaantumisesta ansio- ja pääomatuloihin. Tulonjaon kokonaistilaston pohjalta voidaan nyt kertoa, kuinka suomalaisten tulot jakaantuivat ansio- ja pääomatuloihin vuonna 2007. 
> Grafiikka: Ansio- ja pääomatulojen rakenne 2007
Lähde: Tilastokeskus

Keskimäärin pääomatuloja oli tuloista vähän, runsaat kymmenen prosenttia. Valtaosa tuloista oli ansiotuloa, palkkaa. Mutta mitä korkeammalle tuloissa mennään, sitä suuremmaksi nousee lievästi verotettujen pääomatulojen osuus. Tuloasteikon huipulla tulot ovat melkein kokonaan pääomatuloja. Ansiotuloja – mukaan luettuna paljon kohutut optiotulot – on (rikkaimpien) tuloista noin kuusi prosenttia.

Juonto: Tuloasteikon huipulla lievästi verotettujen pääomatulojen suuri osuus vaikuttaa veroprosenttin.

Tuomala: ”Keskimääräinen vero laskee kaikkein suurimmissa tuloissa.”

Toimittaja: ”Keskimääräinen vero laskee?”

Tuomala: ”Tulojen mukana, mm-m. Ihan, kyllä.”

Toimittaja: ”Eiks meillä pitäis olla progressiivinen verotus?”

Tuomala: ”No, tällanen kuvitelma ihmisillä varmaan ja yleensä muillakin on.”

Juonto: Tulohuipulla pääomatuloja on tuloista valtaosa ja niiden verotus on lievää. Tästä johtuu nykyisen verojärjestelmän erikoisuus: Korkeimmissa tuloluokissa verotus ei ole enää progressiivista, verojen osuus tuloista ei nouse, vaan laskee.

Keskimäärin verojen osuus bruttotuloista on 24,7 prosenttia. Suurituloisimmassa kymmenyksessä ansiotulojen suuri osuus nostaa vielä veroastetta. Mutta sen jälkeen, pääomatulojen osuuden kasvaessa, veroaste laskee.
Miljoonien (eurojen) huipputulojen ja keskimääräisten tulojen veroasteen ero on kaksi prosenttiyksikköä.
> Grafiikka: Verojen osuus tuloista 2007
Lähde: Tilastokeskus

Tuomala: ”Meillä ei oo enää tuloverotuksessa progressiivista tuloverotusta, vaan se keskimääräinen veroaste, se laskee siellä ihan ylimmissä tuloissa. Ja se on mun mielestä aika mielenkiintoinen kysymys - - kun mun ymmärtääkseni kaikki eduskuntapuolueet ainakin jonkun ohjelmapaperin merkityksessä edelleen kannattaa progressiivista tuloverotusta.”

Toimittaja: ”Että rikkaat maksais enemmän veroja?”

Tuomala: ”Aivan, että tulojen mukaan veroaste nousis. Niin tää ei oo enää tilanne ollu Suomessa aikoihin.”

Kuva: Tuula Muukkonen työn ääressä.

Tuula Muukkonen haastattelussa: ”Mää olen ollut - - 36 vuotta olen ollu pankissa tai pitää sanoo pankeissa eli mää ole sillon joskus aikanani menny Turun Suomalaiseen säästöpankkiin Kauppatorin konttoriin, mikä silloin oli pääkonttori Ja oikeastan nyt sit mää olen palautunut sinne samaan rakennukseen - - mut et liput ja viirit ja nimet on monta kertaa vaihtunut, et on, voi sanoo et jos jostakin kokemust niin erilaisist pankkifuusioist on kokemust.”

Juonto: Tuula Muukkosen pankkitoimihenkilöuran aikana säästöpankki on muuttunut KOP:ksi, Meritaksi ja Nordeaksi. Myös pankkitoiminnan luonne on muuttunut.

Muukkonen: ”Aikaisemmin silloin ihan alkuun, - - toiminta oli hyvin säädeltyy ja se näkyi tietyll tavaall myöskin siin työssä ja työympäristöss ja johtamisesss et se oli hyvin jos nyt sanoo vähän karrikoiden semmost virkamiesmäist et oli tarkas sabluunat. - - Et se on ehkä semmone isoin ja radikaalein muutos mitä on tullut täss viimeisen 10 vuoden aikana on tää tämmöne niinku vahvaan myyntikulttuuriin painottuva pankkitoiminta Et on sanottu meill et me ei olla sinällään enää niinku mikään palvelu organisaatio vaan tää on myyntiorganisaatio ja se on semmone muutos mikä on kaikkein suurin muutos.

Juonto, numerot ruudussa: Tuula Muukkosen tulot nousivat 19 000:sta 34 000:een. Reaalinousu oli kaksi ja puoli prosenttia vuodessa, yhteensä 43 (prosenttia). - Vesa Vainio jäi Nordean johtotehtävistä eläkkeelle vuonna 2002. Viime vuodesta lähtien Björn Wahlroos on Nordean hallituksen jäsen. Björn Wahlroosin tulot nousivat vuoden 93 185 000:sta eurosta 12 miljoonaan vuonna 2007. Reaalinousua yli 5000 prosenttia. 
> Grafiikka: Tuula Muukkosen verotettavien tulojen kehitys
Lähde: Verohallinto
> Grafiikka: Björn Wahlroosin verotettavien tulojen kehitys
Lähde: Verohallinto

Juonto: Tulojen noustessa Tuula Muukkosen veroprosentti nousi 26sta 27:een. Björn Wahlroosin veroprosentti laski 55:stä 34:een. Pankinjohtaja Wahlroosin tuloista neljännes on ansiotuloja ja loput kolme neljännestä pääomatuloja. 
> Grafiikka: Tuula Muukkosen veroprosentti
Lähde: Verohallinto
> Grafiikka: Björn Wahlroosin veroprosentti
Lähde: Verohallinto

Tauko

Juonto: Holkerin hallituksen suuresta verouudistuksesta lähtien ansiotulon verotusta on ensin kevennetty…

Valtiovarainministeri Erkki Liikanen, tv-uutiset 13.9.1988: ”Verouudistuksen suuri linja tii-vistyy seuraavasti. Palkka- ja eläketulojen verotus keve¬nee…”

Juonto: …laman oloissa kiristetty…

Valtiovarainministeri Iiro Viinanen A-Studiossa 22.10.1992: ”Nyt on selvästi elintason laskun aika, se on nyt koittanut…”

Juonto: …ja sitten taas kevennetty…

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö 8.6.2000: ”Ensi vuonna veron alennus on vähän tuntuvampaa kuin tänä vuonna.”

Juonto: Ansiotuloverotuksen varjoon on jäänyt vuoden 93 pääomatulojen verouudistus ja sen vaikutukset.

Lainaus Iiro Viinaselta, lukijan ääni: ”Eduskunnalle annetaan nyt käsiteltäväksi verouudistus, joka on suurempi kuin yksikään aikaisempi uudistus. Tätä ei ole saateltu matkaan samanlaisella rumpujen päristyksellä ja torvien toitotuksella kuin aiempia verouudistuksia… Nyt tehdään todellista vuosisadan verouudistusta. ” – Valtiovarainministeri Viinanen eduskunnassa 2.10.1992.

Juonto ja grafiikka: Vuodesta 87 hallitukset ja hallituspuolueet ovat vaihtuneet, mutta koko ajan rikkaimpien suomalaisten verotus on keventynyt selvästi enemmän kuin muiden. – Verotuksen muutoksia vuodesta 87 lähtien voidaan vertailla indeksitarkastelussa. Keskimääräinen veroaste on laskettu bruttotuloista, joissa ovat mukana sekä ansio- että pääomatulot. – Keskimääräinen veroaste on nyt keventynyt tasolle, jolla se oli ennen lama-ajan kiristyksiä. – Suurituloisimman kymmenyksen verotus on keventynyt enemmän johtuen pääomatulojen osuuden vähittäisestä kasvusta tuloissa. Se on vaikuttanut vielä enemmän suurituloisimman prosentin veroasteen kehityksessä. 
> Grafiikka: Keskimääräinen veroaste 1987-2007
Lähde: Riihelä, Sullström, Tuomala

Kysymys Kataiselle: ”Tämän rikkaimman prosentin se alin viiva siinä niin sehän on kehittynyt sitten selvästi paremmin kuin kaikkien meidän muiden. Että rikkaiden verotusta on lievennetty enemmän kuin muiden?”

Katainen: ”Joo.. tässä on tota… siihen mä en osaa sanoa että mistä tämä johtuu koska pääomaverokantahan on noussut ja kaikkein suurimmat rikkaudet tulee pääomaveron. Nyt mä en tiiä mihinkä tämä liittyy.”

Toimittaja: ”Mut ett siinä sehän on koko siinä on pääomatulo että ansiotulo ja millä tavalla siitä tulosta on sitten laskettu se…”

Katainen: ”Kun ansiotulo ansiotuloverotuksessa aina joka kerta kun on alennettu on ollut enempi tai vähempi painotus pienituloisissa. Joko tasainen ratkaisu tai painotus pienituloisissa. Tässä on joitakin nyt semmosia muita.. tää ei selity ansiotuloverolla.”

Toimittaja: ”Ei ei, pääomatulohan on tässä kaikkein…”

Katainen: ”Pääomavero on noussut, että tuota nyt en osaa tulkita tätä kuvaa.”

Toimittaja Heino haastattelee ihmisiä Kauppatorilla.

Kysymys: Voiko suomessa kuka tahansa tulla rikkaaksi?

Mies: Kyllä minun käsittääkseni, kyllä, mikä sitä estäis.

Mies 2: Varmaan onnekas ja etevä.

Nainen: Varmaan periaatteessa kyllä, mutta käytännössä ei, luulisi.

Kysymys Kataiselle: ”Tuloerot on syntyneet suurelta osin tämän vuoden -93 veroratkaisun vuoksi eli - - siis julkinen valta on kasvattanut tuloeroja?”

Katainen: ”No toi on yks näkemys, mutta mie en mie en ihan jaa tota näkemystä että se ois juuri noin. Sillä on varmasti ollut vaikutus siihen eli se jossakin määrin selittää tuloerojen kasvua mutta suurempi selittävä tekijä lienee kuitenkin pääomamarkkinoiden vapautuminen, teollisuusrakenteen ja tuotannon muutokset, ihmisten koulutustason ja työtehtävien muutokset eli tämän kaltaiset tekijät selittää ehkä kuitenkin valtaosaltaan, samalla kun siihen vielä yhdistetään valtava talouskasvu, omaisuusarvojen nousu, lamanjälkeisen Suomen alhaalla olevien omaisuusarvojen nousu, ett nämä kuitenkin ehkä selittää yhdessä suuremman osan kuin tämä verotusarvo.”

Kysymys Tuomalalle: ”Mitä mieltä oot yleensä siitä ajatuksesta, että siis julkisen vallan, hallituksen toimenpitein, kasvatetaan tuloeroja?”

Tuomala: ”No, se ois ainaki semmonen keskustelun paikka. Että nythän tää on käyny ja tapahtunu, ja sillä tapaa kuvitellaan, et poliitikot ei oo mitenkään tähän puuttuneet. Että tää on vähän ku automaatti, joka on tosta vaan tuottanu tämmöset tuloerot. Jo todellisuudessahan se on poliittisen päätöksenteon tuloksena perustettu järjestelmä, joka tän on aikaan saanu. Eli nyt kun joka paikassa aina sillon tällön toitotetaan arvokeskusteluu, niin tässähän sitä ois pitäny käydä koko ajan. Ja mun ymmärtääkseni ei oo käyty ollenkaan.”

Toimittaja: ”Ja minkälainen sen arvokeskustelu olis?”

Tuomala: ”No, sillon ois kysytty, että minkä tyyppisiä tuloeroja siedetään; mikä on verotuksessa tulojen tasauksen rooli; eli mikä on tämän progression voimakkuus. Mut tämmöset niin kun tulojen tasaukset, tulojen uudelleenjakoon liittyvä keskustelu, on lähes vaiettu teema ollut.”

LOPPU