Käsikirjoitus

30.11.2009

MOT-tunnus, musiikki

kuvassa kone purkaa tiilistä rakennusta keskellä järveä

Mauri Pekkarinen: "Älkää sitä nyt kauhistelko mulle sopii ihan se luku minkä te nyt.. kunhan te nyt vain puhutte totta ettekä lööperiä."

OTSIKKO: Työpaikkojen kierrätyskeskus

MOT lähti kysymään kuinka paljon isoja tehtaita menettäneille paikkakunnille on luotu aidosti uusia työpaikkoja, vai onko lähinnä siirretty työtä muualta. Nopeasti kävi selväksi, että kysymys on täysin väärä.

Jari Luoma-Aho, elinkeinojohtaja, Kemijärvi ja Pelkosenniemi: "Niit on vaarallinen lähtee näin laskemaan."

Mauri Pekkarinen: "Mulle sopii ihan mikä luku vaan te nyt todistatte, olennaista on, että siellä on tehty hyvä työtä siellä paikan päällä."

Juonto: Kemijärvi, Voikkaa, Joensuun Perlos, ensimmäisten suurten tehtaiden lopettamisten jälkeen hallitus kehitti tavan reagoida äkillisiin rakennemuutoksiin. Kun paikkakunta nopeasti menettää suuren osan työpaikoistaan, se voidaan määritellä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Näille alueille ohjataan kahden vuoden ajan muita enemmän tukia koulutukseen, kuntien investointeihin ja yksityisten yritysten tukemiseen.

Rahan tarkoitus on luoda korvaavia työpaikkoja. Julkisuudesta olemme kuulleet, että tavoitteessa on myös onnistuttu. Tässä elinkeinoministeri kehuu politiikan saavutuksia radiojutussa vuosi sitten.

elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (Pohjois-Karjalan radiossa 19.12.2008):
"Kaikilla näillä alueilla on onnistuttu korvaamaan työpaikat sataprosenttisesti ja ylikin."

Tänä syksyllä tuli jälleen uutisia kokonaisten tehtaiden sulkemisista ja ministeri muistutti onnistumisista.

elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (19.8.2009 Päivän peili):
”Esimerkiksi Kemijärvi, siellä olemme onnistuneet synnyttämään jopa enemmän työpaikkoja kuin siellä menetettiin”

kuvassa: Pikkarainen Kemijärven keskustassa

Jari Pikkarainen, Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja, VAS, Kemijärven massaliikkeen tiedottaja: "Sehän ei piä paikkaansa ja sitä kyllä sopii ihmetellä, että minkä takii esimerkiks elinkeinoministeri julkisesti uutislähetyksissä sanoo, että Kemijärvellä on luotu enemmän työpaikkoja kun siellä on menetetty. Se on varmaan kuuluu hänen imagoonsa yrittää, yrittää näyttää asioista parempi puoli."

grafiikka: Kemijärvi

Juonto: Tutustumme tarkemmin rakennemuutoksen symboliksi nousseeseen Kemijärveen.

Aikanaan reilun 10-tuhannen asukkaan Kemijärveltä lähti viisi vuotta sitten elektroniikkayhtiö Salcomp Kiinaan. Puolitoista vuotta sitten sitten lopetettiin Stora Enson sellutehdas. Kovan kohun saattelemana sellunkeiton tilalle tehtaalle saatiin tuntematon pienehkö mikkeliläisyritys, joka oli yrittänyt päästä Kemijärvelle puuta käyttämän jo aiemmin.

Jaakko Kilpeläinen, hallituksen pj, Arktos Group: "Eli lähetäänkö täältä hitsaamosta liikkeelle. Ihan kummin päin tahansa. Eli Matti, joka on tuolla, niin hänen isänsä oli täällä tehtaalla töissä. Matti itse kerkes olla 43 vuotta, ennen kun jäi työttömäks."

Kemijärven kahden vuoden kausi äkillisen rakennemuutoksen alueena päättyy tämän vuoden lopussa.

kuvassa: tehdaskierros Arktosilla jatkuu

MOT: "Niin, mistäs sinä oot?"

Mikko Moilanen: "Täältä Kemijärveltä olen kotosin ja täällä asun vieläkin."

MOT: "No, minkäslaiset työnäkymät nyt?"

Mikko Moilanen: "Kyllähän töitä meillä riittää ja vakituinen sopimus on nytte, koeaika on päättyny, kyllä töitä tuntuu olevan."

Juonto: Arktos, vanhalta nimeltään Anaika lupasi kaksi vuotta sitten perustaa tehtaalle sahan, puuterminaalin ja liimapuutehtaan, ja niille yhteensä sata työpaikkaa. Valtio tarttui tarjoukseen ja teki pikavauhtia poikkeuksellisen tukipäätöksen. Yhdelle yhtiölle myönnettiin yli viisi miljoonaa euroa äkillisen rakennemuutoksen määrärahaa.

Jukka-Pekka Ranta, toimitusjohtaja, Suomen Sahat ry: "Tämä oli kyllä hyvin, hyvin ruhtinaallinen tuki siihen tuotantolaitokseen ja se tietysti herätti jossain määrin huomiota. Verrattaessa kahta samanlaista investointia eri puolella Suomea siinä yrittäjät kyllä ovat erilaisessa asemassa näitten tukien suhteen."

Arktos pääsi aloittamaan entisellä sellutehtaalla puolitoista vuotta sitten. Liimapalkkihalli ja saha ovat vielä rakenteilla.

Jaakko Kilpeläinen: "Nyt, kun Kemijärven hanke on hieman myöhässä, niin, niin toivotaan, että se nousu alkas tossa ens kesänä, ens syksynä, sillon, kun tää tehdas rupee tekeen tavaraa tonne markkinalle tosissaan."

Juonto: Tällä hetkellä Arktos työllistää Kemijärvellä 60 henkilöä. Ulos myytävä tuotanto ei tuo rahaa, vaan Kemijärven konepajan työntekijät työllistää oman tulevan liimapalkkitoiminnan ja sahan koneistaminen.

Jaakko Kilpeläinen: "Mitä sää teet tässä nytten? Mihin laitteeseen?"

Työntekijä: "Se tullee aika monneen paikkaan. Kaiken kaikkiaan 800:ko niitä tullee kait."

Jakko Kilpeläinen: "Joo."

Työntekijä: "Aika usseeseen paikkaan."

MOT: "Ootko täältä Kemijärveltä?"

työntekijä: "Oon mikkeliläinen."

MOT: "Kauanko oot ollu?"

Työntekijä: Viime vuoden marraskuussa tulin tänne töihin.

Myös konepajan työnjohtaja on tullut Mikkelistä.

Ismo Pulkkinen, konepajapäällikkö, Arktos Group: "No, täällä on siinä mielessä meillä ollu onni, että meillä tilauskanta on taattu, ku on tehtaaseen paljon tehtäviä osia ja. Ja sitten meillä Mikkelin poikia lähti mukaan tänne Kemijärven tähän projektiin ja sitä kautta semmosta osaamista oli niin ku saman tien olemassa, että ei tarvinnu ihan alusta pitäen lähteä opettaan, tosin hirveen hyviä kavereita on löytyny täältä Kemijärveltä."

Arktos aloitti konepajayhtiönä Mikkelissä, laajensi sitten Poriin liimapalkkivalmistajaksi, ja tämä laajennus taas toi töitä Mikkeliin koneiden osien valmistamisessa.

Ismo Pulkkinen, konepajapäällikkö, Arktos Group: "No 2005 oon tuota niin tullu tuota niin silloselle Anaikalle töihin ja siitä mentiin Porin liimapalkkitehtaan rakennusprojektiin ensin. Sit ku koneet tuli, niin siirryin Mikkeliin ja siellä pyöri tämä konepaja ja siellä ruvettiin taas valmistamaan Porin tehtaaseen näitä samoja komponentteja vähän, kun tännekin."

Juonto: Mutta jos Mikkelin miehet nyt ovat Kemijärvellä, niin mitä sitten tapahtuu Mikkelin konepajalla.

”ihan tyhjä halli”

Ei näköjään kovin paljon.

Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että koneet hallista on viety Kemijärvelle, vaikka niitä varten on saatu Mikkeliin TE-keskuksen tukea kuudessa eri hankkeessa yhteensä reilusti yli 600 000 euroa, eikä tähän rahaan liittyvä työllisyystavoite ole vieläkään täysin toteutunut.

”päivää”

Työntekijöitä löytyy paikalta tasan yksi. Häneltä saamme kuitenkin hyväksynnän tontilla kuvaamiseen.

grafiikka: Kajaani

Juonto: Kajaanista tuli äkillisen rakennemuutoksen alue vuosi sitten kun UPM sulki yli 500:n työntekijän paperitehtaan. Päätös toi tänne normaalirahoituksen päälle tulevaa ylimääräistä rahaa kahdelle vuodelle yli 20 miljoonaa euroa, josta puolet menee suoraan yrityksille. Myös UPM satsaa alueen kunnostamisen yritystiloiksi toiset kymmenen miljoonaa. Ei ihme, että entisellä paperitehtaalla tapahtuu silmämääräisesti arvioituna paljon.

Työ-ja elinkeinomisteriöstä MOT:llelle toimitettu tilannekatsaus toteaa, että:

”Alueelle syntynyt 400 uutta työpaikkaa entiselle tehdasalueelle, jonne perustettu yritysalue Renforsin ranta”.

Taustakeskusteluissa Kajaania kuvataan mallioppilaaksi rakennemuutospaikkakuntien joukossa. Päätämme tarttua suoraan kruununjalokiveen, ja katsoa millaisia uusia työpaikkoja alueelle on saatu, kun siihen tällä kertaa on ollut käytössä rahaa.

UMP suostuu esittelemään entisen tehtaan tiloja MOT:lle. Heti kierroksen alkuun selviää, että tieto 400:sta uudesta työpaikasta näissä tiloissa tarkoittaa todellisuudessa työpaikkoja, joita alueelle toivottavasti syntyy tulevaisuudessa.

Saamme tarkentavan tiedon ministeriöstä:

”Tammikuun lopussa reilu 200 uutta työpaikkaa.”

Se kuinka suurin osa työpaikoista on todella uusia on vaikeampi kysymys.

Aloitetaan helposta päästä: entisten tehtaalaisten uusissa pienyrityksissä on yhteensä reilu parikymmentä uutta työpaikkaa.

grafiikka: 20 uutta työpaikkaa

SOK perusti palvelukeskuksensa Kajaaniin, uusia työpaikkoja noin 30.

grafiikka: uusia työpaikkoja 30

Juonto: Koska SOK on kasvattanut työntekijämääräänsä myös muualla, on helppo todeta, että työpaikat ovat aidosti uusia, eivät muualta siirrettyjä.

Toinen Kajaaniin etelästä kalastettu iso firma on Empower. Ulkoistettua kunnossapitoa harjoittava yritys tuli mukaan myös Voikkaan lopetetulle paperitehtaalle.

Tukea Empowerille myöntänyt TE- keskus arvioi avustuksella saatavan noin 50 uutta työpaikkaa.

Käytännössä tehtaalaiset, jotka ennen pitivät paperitehtaan koneita kunnossa, purkavat niitä nyt Empowerin uusina työntekijöinä. Purkutyö on Empowerin oman arvion mukaan vielä ainakin 60 prosenttia Kajaanin työmäärästä.

grafiikka: jälkihoidosta syntyneitä työpaikkoja n. 25

Lisäksi Empowerin Sotkamon työntekijät siirtyvät Kajaaniin.

grafiikka: siirrettyjä työpaikkoja n. 10

Jos siis vähennämme Kajaanin 50stä työpaikasta vanhan tehtaan purkamisen liittyvän työn ja naapurikunnasta siirtyvät vanhat työpaikat, päädymme arvioon, että uutta työtä on noin 17 työpaikan verran.

grafiikka: uutta työtä n. 17 työpaikkaa

Juonto: Uusi työ on tietysti tulkinnanvarainen käsite: Empowerin palvelu on tyypillisesti muualta ulkoistettua, joten jos seuraisimme ketjua vielä pidemmälle, löytäisimme ehkä paikan josta tämäkin työ on Empowerille siirtynyt.

Näihin tiloihin asettuu kaksi Kajaanissa uutta yritystä. Molempien toimitusjohtaja on sama mies. Esa Rimpilä, toimitusjohtaja: Sotkamon erikoispuhdistus ja Kainuun lajittelukeskus.

Toimittaja: "No minkäpä takia sieltä Sotkamosta tänne Kajaaniin tulitte?"

Rimpilä: "No se oikeestaan on työt työt tuonut Sotkamosta Kajaaniin, että Kajaanissa kuitenkin on meillä suurin asiakaskunta ja se on sinänsä vähän keskuksena ollut meillä. Ja tietenkin tämä Rehnforsin ranta, UPM:n alueelle tulo oli yks potku siitä että tullaan Kajaaniin."

Toimittaja: "Paljonkos siellä Sotkamossa aikoinaan oli työntekijöitä?"

Rimpilä: "Semmonen kolmisen kymmentä oli."

grafiikka: siirrettyjä työpaikkoja 30

Toimittaja: "Paljonkos nyt on?"

Rimpilä: "Semmonen nelisen kymmentä"

grafiikka: uusia työpaikkoja 10

Juonto: Yrityksen oman arvioin mukaan sen työllisyydesta noin viidennes selittyy on UPMltä saadulla urakalla tehtaan purku- ja siivoustöissä.

grafiikka: uusia työpaikkoja korvaantuu tekstillä jälkihoidosta syntyneitä työpaikkoja n. 10

Juonto: Kajaanissa uusi yritys on myös liimahirsiä valmistava Sodankyläläinen Hasetec. Sillä on edelleen liimahirsituotantoa Sodankylässä.Viime keväänä yhtiö tuli Kajaaniin sahan kylkeen.

Antti Wiksten, toimitusjohtaja, Hasetec, Sodankylä, Kajaani: "Sodankylässä täl hetkel on noin kakskyt henkee töissä, tääl on noin kolmetoist henkee, meillä on tietysti sitten vähän suhdanneherkkää tää ala ja talvella mennään yleensä pienemmällä miehityksellä ja sitte kesällä sitte pyritään painaa täysillä."

Tästä tulee yhteensä vähemmän ihmisiä kuin yrityksellä kaupparekisteritietojen mukaan oli palkkalistoillaan kahtena edellisenä vuonna ennen laajennusta Kajaaniin. Tällä hetkellä työpaikkoja ei siis voi pitää aidosti uusina. Laman taittuessa laajeneminen tuo toivottavasti niitäkin.

grafiikka: ei uusia työpaikkoja

Tähän siirtyy yritys Oulusta.

grafiikka: uusia työpaikkoja 10

Tähän muuttaa kajaanilainen metalliyritys ja toisaalle alueelle paikallinen pesula. Niiden yhteenlasketuista työpaikoista valtaosa on yksinkertaisesti vaihtaa paikkaa.

grafiikka:

vanhoja työpaikkoja 60
uusia työpaikkoja 5

Juonto: Paperitehtaan vanhoissa konttoritiloissa taas toimii etelästä tulleita suunnitteluyrityksiä. Ne ovat saaneet siivun UPM:n mittavasta urakasta muuttaa vanha paperitehdas uusiksi yritystiloiksi.

grafiikka:
yht. 21 uutta työpaikkaa,
osin tehtaan uudistamisesta syntyvää työtä

Jyväskyläläinen Protacon kuten myös muut etelän tulijat kertovat siirtävänsä alkuvaiheessa suunnittelutyötä muualta Suomesta Kajaaniin.

grafiikka: osin siirrettyä työtä

Juonto: UPMn 10 miljoonan urakasta ja valtion tuesta yrityksille on syntynyt mittava paketti, jolla on saatu houkuteltua yrityksiä myös muualta Suomesta Kajaaniin. Se kuinka pysyviksi työpaikat muodostuvat riippuu siitä, onnistuvatko firmat saamaan UPMn urakan jälkeen uusia asiakkaita esimerkiksi Talvivaaran kaivoksen laajentumisesta. Muistutetaan tässä myös, että Lapin ylipisto tutkijat ovat havainneet työ- ja elinkeinomisteriön selvitysten liioitelleen Talvivaaran työllisyysvaikutuksia.

Mutta palataan vielä uusien työpaikkojen määrään: ensimmäinen MOTin saama arvio oli siis 400.

”Alueelle syntynyt 400 uutta työpaikkaa entiselle tehdasalueelle, jonne perustettu yritysalue Renforsin ranta”.

Ministeriön toimittama tarkennus reilu oli reilu 200 uutta työpaikkaa tammikuun loppuun mennessä.

”Uusien yritysten yhteenlaskettu työpaikkamäärä tammikuun lopussa reilu 200 uutta työpaikkaa.”

Juonto: MOTin soittokierros yrityksille itselleen tuotti tuloksen, että alueen uusissa yrityksissä kyllä on reilu 200 uutta työpaikkaa ensi vuoden tammikuussa,

grafiikka:n. 250 työpaikkaa

mutta niistä uusia tulee olemaan 130 tai 140. Ja tässä tulkitaan nyt uudeksi työksi myös purkutyö sekä työ, jonka emme voi selkeästi todistaa muualta siirretyksi.

grafiikka: joista uusia n.135

Eli uusiksi lasketaan näköjään sumeilematta myös sata alueelle siirrettävää vanhaa työpaikkaa, myös aivan naapurista muuttavat. Kysymme ministeriltä miksi hänen ministeriönsä kaunistelee lukuja.

Pekkarinen: "Kuka kaunistelee, mitä kaunistelee? Mä en tiedä mihinkä toimittaja nyt oikein viittaa."

Pekkarinen: "No onko niitä tullut 50 tai 200 tai 100 tai niin poispäin mun mielestä se on että sinne on merkittävästi tullut työpaikkoja. Mulle sopii ihan se luku minkä toimittaja niin kuin osoittaa todistaa, että sinne on tullut ihan sopii, ei oo mitään tarvetta kaunistella lukuja."

Juonto: Haastattelun jälkeen Pekkarinen soittaa perään ja painottaa, että jos on todisteita, että hänen ministeriössään joku väittää, että Kajaanissa vanhalla tehtaalla olisi jo 400 uutta työpaikkaa, se on tuomittavaa.

kuvassa imagon ja suomi soffa

Juonto: Valtion äkillisen rakennemuutoksen rahoilla on syntynyt ainakin 15 uutta työpaikkaa tehdasalueen ulkopuolelle.

Tosin esimerkiksi tämä valomainoksia valmistava yritys sai 300 000 euroa laajentamiseen, mutta on joutunutkin tässä suhdanteessa irtisanomaan muualta Suomesta. Kajaanin työpaikat siis säilyivät.

Suurin yksittäinen tukipotti, 800-tuhatta euroa meni Suomi-Soffalle, jonka piti tällä saada aikaan 50 uutta työpaikkaa. Toistaiseksi uusia työpaikkoja on syntynyt neljä tai viisi, mutta ensi vuonna määrä hiukan kasvaa.

grafiikka: Kemijärvi

Palataan vielä Kemijärvelle, jossa siis ministerinkin mukaan oli onnistuttu hyvin.

elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, TEM (19.8.2009 Päivän peili)
”Esimerkiksi kemijärvi, siellä olemme onnistuneet synnyttämään jopa enemmän työpaikkoja kuin siellä menetettiin.”

Juonto: Entistä Kemijärven paperimiestä sapettaa Helsingin laskelmissa se, että alueelta on 2000-luvulla lopetettu 700 teollista työpaikkaa, Storan lopetuksen jälkeen kemijärveläistenkin määrä on vähentynyt noin parin sadan vuosivauhdilla

Jari Pikkarainen: "No siellä on nää Kelan työpaikat, jotka olivat kompensaatiota Salcompin alasajosta, mutta ne nyt on tähän hätään tehtyjä ja sitten on tietenkin nää Arktoksen työpaikat siellä."

MOT: "No mikäs sinun ynnälaskun tulos on, kuinka paljo on syntyny?"

Jari Pikkarainen: "No uusia työpaikkoja, jos aatellaan ihan uusia työpaikkoja, ni on ehkä syntynyt semmosen sadan... vähän toista sataa, satakolmekymmentä ehkä."

Jari Luoma-Aho, elinkeinojohtaja, Kemijärvi, Pelkosenniemi:
"No miten sen laskeepi, niinku sanoin, absoluuttista totuutta tässä ei ole…"

Juonto: Uusien työpaikkojen määrää on vaikea laskea, koska oikeassa elämässä työpaikkojen määrä elää jatkuvasti. Osa yrityksistä laajenee, toisen toiminta hiipuu. Rakennemuutosalueiden uusien työpaikkojen laskennassa käy herkästi niin, että lasketaan vain työpaikkojen lisäys, mutta ei huomioida laskelmassa toisissa yrityksissä tapahtuvia väen vähennyksiä. Entinen paperimies antaa esimerkin.
Jari Pikkarainen: Sittehän on tämmönen uus toimija, joka alotti kans tämmösen tehtaan lopettamisen jälkeen, lopettaneen ovitehtaan, elikä tän Fenestran tehtaan tiloissa, paikallinen kalusteentekijä, sinne on syntynyt uusia työpaikkoja ehkä kymmenkunta, mutta Fenestralla meni enemmän ku se määrä.

Jari Luoma-Aho, elinkeinojohtaja, Kemijärvi ja Pelkosenniemi: "Ei kukaa voi sanoa enkä minäkään voi sanoa, mutta jokainen laskee itte yhteen sit että Arktos täyessä toiminnassaan, ni arvio on noin sata työpaikkaa, Kela on jo toteutunu, yli kuuskyt työpaikkaa. Elisan lisäykset, nää muut lisäykset, ni kyllä me ollaan siinä yli kahensaan, mutta niit on vaarallinen lähtee näin laskemaan."

Työ ja elinkeinomisteriö kertoo Kemijärven tilannekatsauksessaan, että Arktosilla on jo 60 töissä.

Siitä suurin osa uusia työpaikkoja, ja loput siirrettyä työtä Mikkelistä ja Porista.

grafiikka: uusia työpaikkoja n. 50
siirrettyjä työpaikkoja n.10

Kelan 60 työpaikkaa. Siirrettyjä työpaikkoja koska koko maassa Kelan työpaikat vähenevät.

grafiikka: 60 siirrettyä työpaikkaa

Elisan puhelinpalvelun laajennus toi kemijärveläisille uusia työpaikkoja. Tosiasiassa Elisa hoitaa Kemijärvellä eri työ- ja puolustusministeriöistä ulkoistettuja puheluita. Viimeksi Jyri Häkämies ulkoisti puolustushallinnon puhelunvälityksen Elisalle Kemijärvelle.

grafiikka: n. 30 siirrettyä työpaikkaa

Tässä taas toimii Silta oy, joka on laajentanut toimintaansa Kemijärvellä. Toimipiste sai alkunsa kun Kemijärven kaupunki ulkoisti oman palkkalaskentansa ja siirsi samalla viisi työntekijäänsä Siltaan. Nyt täällä hoidetaan jo monesta kunnasta ja teknologiayrityksestä ulkoistettua palkanlaskentaa.

grafiikka: siirrettyjä työpaikkoja

Jari Luoma-aho: "No ne on, minun mielestä ne on, ne on marginaalinen määrä, mitkä ovat sillai et on siirretty paikasta A paikkaan B nämä työpaikat, että minusta se on tosi marginaalinen määrä. Nää on uusia työpaikkoja, yritykset ovat laajentaneet omaa toimintaansa, synnyttäneet sitä kautta uusia työpaikkoja, että kyllä niitä siirrettyjä on aika vähän."

Mauri Pekkarinen taas sanoo heti, että tietysti mukana on paljon siirrettyjä työpaikkoja, ja hän on niitä sinne siirtänyt.

Mauri Pekkarinen: "Kyllä tää Kelan palvelukeskuksen siirtyminen tai Elisan toimintojen laajentaminen niin että minun ministeriö siirsi sinne toimintoja kymmeniä työpaikkoja nämä oli seurauksena että tämä seutu nimettiin rakennemuutosalueeksi. Ne on siirretty, jossakinhan ne tehtävät on hoidettu ilman muuta sehän pitää ilman muuta paikkansa. Mutta niin pitää ollakin, on ihan paikallaan että ne siirretään sieltä, jossa ne… jossa on muutakin työtä tarjolla sinne jossa aivan hyvin voidaan tällaisia tehtäviä suorittaa, Kemijärvelle."

Entä yksityisen yrityksen toimintojen siirtäminen yhdeltä kehitysalueelta toiselle, kuten Arktosilla näyttää tapahtuneen?

Pekkarinen: "Sillä että mistä se ottaa ne työpaikat niin ei sillä ole siihen mitään erityistä merkitystä, että en minä tiedä tämmöisestä yksityiskohdasta että onko että jos 4-5 henkilöö on siirtynyt jostakin erityisammattilaisia sinne tai mulle on kerrottu että muutama henkilö vaikka olis nyt vähän enemmänkin niin sillä ei tän hankekokonaisuuden, jolla Kemijärven ongelmia pyrittiin paikkaamaan kannalta ole mitään erityistä merkitystä."

Sen sijaan alueellisen TE-keskuksen tukemia koneita ei voi noin vain siirtää toiselle alueelle. Arktosin tapauksessa Etelä-Savon TE-keskus päätti vasta Pekkarisen ministeriön virkamiehiä kuultuaan olla perimättä maksettuja tukia takaisin. Mikkelin investoinnit ovat nimittäin kaikki edelleen TE-keskuksen seurannassa, eivätkä työllisyystavoitteet ole täysin täyttyneet.

MOT: "..että eikö tällaisiin konehankintoihin liity aina tietty työllisyystavoite…"

Pekkarinen: "Totta kai."

MOT: "..juuri sillä paikkakunnalla?"

Pekkarinen: "Totta kai liittyy mutta eikö se jos sitten tässä tapauksessa vielä siirtyy vielä vaikeammalle paikkakunnalle… yks tapahan on se että se ois peruttu se päätös eikö niin siellä Mikkelissä ja rahat tulleet takaisin ja sitten myönnetty ne siellä Kemijärvelle takaisin siellä että sehän on niin kuin lopputuloksena ihan sama miten menetellään… ainoa mitä vielä korostan mitä ei voi tapahtua on se että sama hanke rahoitettaisiin kahteen kertaan."

Juonto: Haastattelun jälkeen Pekkarinen soittaa perään, ja kertoo varmistaneensa, että tukia ei makseta samoille koneille kahteen kertaan. Arktosilta taas tarkennetaan vielä, että koneiden siirron ehtona oli, että Mikkelin miehiä ei irtisanota.

Pari vuotta sitten kritiikki Kemijärven investointitukia kohtaan liittyi siihen, että sen pelättiin vaikeuttavan jo olemassa olevien puualan yrittäjien tilannetta.

Jukka-Pekka Ranta: "Me olemme jo usean vuoden ajan tottuneet siihen että sekä työ-ja elinkeinoministeriö, TE-keskukset, jopa valtiollinen rahoittaja Finnvera olivat linjanneet että sahatavarakapasiteettia on Suomessa enemmän kuin tarpeeksi. Näin ollen mekin olimme keskittyneet täysin jatkojalostusinvestointeihin ja siinä mielessä koimme sen ristiriitaiseksi sen päätöksen ja epäoikeudenmukaiseksikin olemassa alalla jo olemassa olevia toimijoita kohtaan."

Juonto: Äkillisen rakennemuutoksen hoidosta seurasi myös pieni poliittinen linjanmuutos:
Voikkaasta ja Summasta tehty tutkimus havaitsi, että suoraan yritysten investointeihin annetun valtion rahan määrä kääntyi monen vuoden laskusuunnan jälkeen uudelleen hienoiseen nousuun. Samalla tuki keskittyi tietyille alueille. Lopputulos: puhtaasti konekannan uusiminen valtion tuella on äkillisen rakennemuutoksen alueilla nyt helpompaa kuin aiemmin.

Jukka-Pekka Ranta: "No näyttää siltä että sitä on helpompi saada koska ilmeisesti hankkeita on enemmän enemmän sinne tulossa ja kyllä ne ovat runsaskätisempiä.."

Pekkarinen: "mikäs se idea muutoin olisi ellei se antais jotain tällaista etuutta, siihen nimenomaan pyritään tällä."

Jukka- Pekka Ranta, toimitusjohtaja, Suomen sahat ry: "Niin kyllä me lähdettäis mielellään siitä, että että tukien myöntäjä eli tässä tapauksessa valtiovalta ottais huomioon alan kokonaistilanteen koko maassa eikä lähtis tuijottamaan vaan yhtä rajattua aluetta ja tällä tavalla sitten vaikeuttaa koko alan kilpailutilannetta niin kotimaassa kuin viennissä. Kun puhutaan tästä liimapalkkitehtaasta niin sillä hetkellähän liimapalkkitehtaat Suomessa kävivät puolella teholla johtuen huonosta menekkitilanteesta ja yksi tehdas sitten jouduttiin lopettamaan Etelä-Suomessa Kymenlaaksossa tarkemmin sanottuna Kotkassa ja se on nyt pysyvästi poissa pelistä."

Mauri Pekkarinen: "Se on täysin perusteltu hanke tän Lapin puun käyttämiseksi ja siihen satsaamiseksi."

Jaakko Kilpeläinen: "No niin, eli me ollaan nytten sellutehtaan vanhassa kuorimossa ja tää varsin ruman näkönen kivirakennus sai nyt sitten uuden elämän meidän lajittelulaitoksena, mikä on tässä näin sijotuspaikkana. Tuossa vieressä on sitten tuleva sahalinja. Tää laitos, mikä on noin 60 metriä pitkä ja tommosen vajaa kymmenen metrii leveä, niin tää tuotiin Virosta. Siellä lakkautettiin toimintaa, niin me ostimme sieltä tämmösen lajittelulaitoksen ja purettiin ja laivattiin se sitten laivalla Pärnusta sitte Kemiin."

Arktos on käynyt kaupoilla myös toisella lakkautetulla liimapuutehtaalla omistajaohjausministeri Häkämiehen kotikaupungissa Kotkassa. Äkillisen rakennemuutoksen aluetta muuten sekin. Sieltä yhtiö hankki liimapuukoneen osiksi Kemijärven linjastoon. Sattumalta samalta firmalta, joka oli erityisesti kritisoinut Kemijärven tukien kilpailua vääristävää vaikutusta.

Toimittaja: "Tiesittekö te että Kotkan Versowood lopetti liimapalkkitehtaansa liimapuutehtaansa Kotkassa.."

Mauri Pekkarinen: "En minä kaikkia… tämän saatoin tietääkin, mutta toimittaja voi kysyä multa monta sellaista asiaa jota mä en tiedä"

Toimittaja: .". olin jatkamassa tästä…"

Pekkarinen: ".. on ilman muuta monta sellaista asiaa jota mä en tiedä en likimainkaan tiedä kaikkia maailman asioita en sinne päinkään."

Toimittaja: "Olin kysymässä että näettekö symboliikkaa että tämän lopetetun tehtaan koneet ostettiin sinne Kemijärvelle?"

Pekkarinen: "En nyt näe siinä mitään erityistä symboliikkaa. Meillä on Suomessa paljon sellaisia alueita ja eri alueilla sellaisia toimintoja ja toimialoja joissa joku toiminta jollakin paikkakunnalla kannattaa ja toisella ei."

Ja valtio auttaa. Tässä Arktosin hallituksen puheenjohtajan oma laskelma siitä, kuinka paljon julkista rahaa on kulunut yhteen Arktosin synnyttämään uuteen työpaikkaan eri puolilla Suomea.

grafiikka:
Pori 35 000e
Mikkeli 40 000e
Kemijärvi 54 000e

Juonto: Muut summat kuvaavat Arktosin mukaan toteutunutta tilannetta, Kemijärven reilu 50 tuhatta euroa per syntynyt työpaikka perustuu arvioon sadasta työpaikasta.

Mikkelistä Kemijärvelle siirtyneiden työpaikkojen lopullinen määränpää on vielä epäselvä.

Ismo Pulkkinen,konepajapäällikkö, Arktos Group: "Se sitte on vähän kysymysmerkki, että kuinka kauan sen jälkeen, kun täällä on tehas valmistunu ja, ja se riippuu siitä, miten saahaan tää alihankintapuoli täällä toimimaan. Varmaan suhteellisen haasteellinen paikka on täällä pohjosessa niin kun alihankintapaja, mutta toisaalta niin kun, että onko tämä sitte kaukana muista vai onko muut sitte kaukana täältä. Sitä kuuluu joskus sanottavan."

Ja sitä paitsi, Mikkeliin on jo yhdessä julkisen vallan kanssa kehitteillä uusi puupuolen hanke, mutta tästä tiedotetaan tarkemmin joulukuussa. Porissa tällä hetkellä lomautetut liimapalkkivalmistajat taas pääsevät hädän tullen vaikka Kemijärvelle.

kuvassa: kilpeläinen kävelee pois, on jo pimeää

Jaakko Kilpeläinen: "olen tällä hetkellä vakuuttunut siitä, että vuoden alkupuolella myöskin kaikki Porin ihmiset ovat töissä, jos ei Porissa, niin sitten osittain tässä Kemijärven hankkeeseen liittyvissä tehtävissä"

Toimittaja: "Kuinka paljon kyse on siitä että te pyöritätte tällaista työpaikkojen kierrätyskeskusta täältä Helsingistä?"

Mauri Pekkarinen, elinkeinoministeri, TEM: "Tää on niin kuin mun mielestä tämmöistä miten nyt sanoiskaan provokatiivinen ilmaus näille toimille"

LOPPU