Osmo Suihko vastaa
Viikon nettivieraamme konsultti Osmo Suihko ajaisi suuren osan Suomen maataloutta alas, koska se on kannattamatonta ja olemassa vain kriisiaikojen ruokahuollon turvaamiseksi. Hän huolehtisi huoltovarmuudesta lopettamalla maataloustukiaiset ja perustamalla niistä säästyvillä varoilla Maatalousvoimat.
Maatalousvoimien tehtävä olisi pitää pellot viljelykunnossa, mutta ei viljeltynä. Siviilipalvelusmiehet suorittaisivat kansalaisvelvollisuutensa Maatalousvoimissa harjoitellen viljelemistä "puisilla" siemenillä. Siemenvarastojen ylläpitämiseksi kylvettäisiin paikoin "kovilla". Näin pellot tuottaisivat tiukan paikan tullen suomalaisille satoa, mutta muulloin ruoka ostettaisiin ulkomailta.
Hullussa jutussa (27.10. 2008) haastateltu Osmo Suihko näkee ideassaan monia etuja: ruoka halpenisi, järvien ja merien tila kohenisi, Suomen elinkeinoelämä tehostuisi ja kehitysmaiden viljelijöiden ei tarvitsisi enää kärsiä rikkaan maamme tukiaisista.
Näin Suihko vastaa katsojien lähettämiin kysymyksiin:
Kysymys 1:
Ehdotat että maatalous ajettaisiin alas rauhan aikana. Mitä maaseudun
muille elinkeinoille tapahtuu, jos viljelijät panevat hanskat naulaan? Kuka
ostaa kaupasta muroja, kuka asioi postissa, kuka enää tarvitsee
terveyskeskusta?
Vastaus:
En ehdota maatalouden alasajamista, sanoin, että maatalouden tukemista
ei voi perustella huoltovarmuudella. Maanviljelijät voisivat toki
harrastaa liiketoimintaansa siinä laajuudessa kuin se ilman tukiaisia
kannattaisi. Sinun logiikkasi mukaan kaikkia ammattikuntia pitäisi tukea
niin että niiden harrastajat voisivat ostaa muita palveluja, verot siis
valtion maksettaviksi ja kaikki elämään valtion tukiaisilla, jos rahat
eivät riitä niin nostetaan veroja. Muuten, maaseudunkin asukkaista
valtaosa on muita kuin maanviljelijöitä, pitäisikö heitäkin tukea? Jos
minä, IT konsultti, muutaisin maalle pitäisikö minullekin maksaa tukea
niin että voisin ostaa muroja? Ei hemmetti, minä tulen omillani toimeen
loistavasti ja maksan ilomielin veroni. Ja muroni.
Kysymys 2:
Jos pellot päästetään vesakoitumaan, kauanko kestäisi kriisin sattuessa
saada ne taas viljelykäyttöön? Tulisiko meille nälkä ennen sitä?
Vastaus:
Minähän nimenomaan ehdotin, että maatalouden tukemisen sijaan pellot
pidetään viljelykunnossa, ei siis tulisi nälkä. Lisäksi valtion
varmuusvarastot riittävät tuotteesta riippuen jopa vuosiksi.
Kysymys 3:
Kuinka suuri osa nykyisestä peltoalasta tarvittaisiin, jotta pysyisimme
kriisin tullen leivässä? Jos peltoa olisi vähemmän, sadosta varmaan nykyistä
pienempi osa syötettäisiin karjalle. Söisimme enemmän kasviksia.
Ruokahuollon kriisi vain hoikistaisi kansaa ja parantaisi kansanterveyttä?
Vastaus:
Tarpeen mukaan vaikkapa kaikki pellot. Ruokahuollon kriisi muuttaisi
dieettiämme joka tapauksessa, mehän emme ole omavaraisia esimerkiksi
hedelmien suhteen, kalastakin valtaosa on tuontitavaraa. Kriisi
todennäköisesti merkitisi myös energian tuontiongelmia jolloin
vihannesten kasvihuoneviljely loppuisi. Tämä kaikki aivan siitä
riippumatta harjoitammeko nykyisenkaltaista miljardien syytämistä vai
ehdottamaani kriisiin varautumispolitiikkaa.
Kysymys 4:
Oletko keksinyt vapautuvalle peltomaalle uutta käyttöä?
Vastaus:
Minähän ehdotan peltojen pitämistä viljelykunnossa. Jos pelloilla
siinä sivussa voisi kasvattaa jotain ilman tukiasia niin aina parempi.
Kysymys 5:
Visiossasi maatalousvoimat pitävät viljelytaitoja yllä normaaliaikana.
Ketkä velvoitettaisiin palvelukseen? Kuinka pitkäksi aikaa? Koskisiko myös
naisia?
Vastaus:
Nykyisin siviili- tai aseettomaan palvelukseen osallistuvat
samanlaisin palvalusajoin. Naisten osuutta voisi pohtia samaan tapaan
kuin heidän asevelvollisuuttaankin. Nykyisin melkoinen osa varusmiehista
palaa kotiin maitojunalla, tuo junahan jo nimensäkin puolesta voisi
puksutella maaseudulle.
Kysymys 6:
Esittämäsi malli maatalousvoimista pelottaa. Kuvittele nyt näitä
pakastepitsalla eläviä lähiönuoria, jotka luulevat maidon tulevan tölkistä?
Heidänkö varaan voitaisiin jättää maan ruokahuollon turvaaminen?
Vastaus:
Näiden pakastepitsaa popsivien lähiönuorten harteille on uskottu myös
maamme aseellinen puolustaminen tarpeen tullen. He myös aikanaan
hoivaavat sinua vanhainkodissa ja maksavat eläkkeesi ja, tavalla tai
toisella, hankkivat tai tuottavat ruokasi. Ollos huoleti.
