”Pankkitoiminta riistäytyi hallinnasta. Pankit ryhtyivät järjettömyyksiin.” Tämä oli finanssikriisin yksi syy, sanoi taloustieteen nobelisti Paul Krugman, kun toimittaja Timo-Erkki Heino tapasi hänet New Yorkissa.

Pankkien keinottelu ja liiallinen riskinotto edelsi vuoden 1929 pörssiromahdusta. Sama tapahtui nyt taas: ”Onnistuttiin luomaan uudestaan samanlaiset olosuhteet, jotka synnyttivät 1930-luvun suuren laman”, hämmästelee Krugman.

Mistä kriisi alkoi ja miksi? Tätä kysyvät ihmiset epätietoisina kaikkialla, kun lamaksi muuttunut finanssikriisi levittää työttömyyttä ja turvattomuutta ympäri maailmaa.

Laajassa haastattelussa Paul Krugman kertoo finanssikriisin taustoista ja USA:n viime vuosikymmenten taloushistoriasta.

80-luvulla valtaan tullut markkinauskoinen politiikka vastusti kaikkea julkista sääntelyä. Kun investointipankkeja ja rahastoja ei valvottu, ne alkoivat ottaa liian suuria riskejä – toisten rahoilla. Pankkiirien ja rahastonhoitajien tähtitieteelliset palkkiot kannustivat heitä aina vain uhkarohkeampaan riskinottoon. Kun sitten lopulta rahamarkkinoilla pelko voitti ahneuden, kaikki romahti.

Taustalla oli USA:n asuntomarkkinoiden valtava hintakupla. Se kasvoi, kun Keskuspankki Alan Greenspanin johdolla piti korot alhaalla.

Kun Greenspan muutama vuosi sitten siirtyi eläkkeelle, häntä ylistettiin yhtenä kaikkien aikojen suurimmista keskuspankkiireista. Nyt Greenspanin löysän rahapolitiikan ja sääntelyn vastustamisen seuraukset näkyvät maailman lamana.
Krugmanin mielestä Greenspanin toiminta oli melkein kuin pyramidihuijaus. ”Niin kauan kuin hän oli Keskuspankin johtajana, kaikki näytti hyvältä. Hänen politiikkaansa seuraukset paljastuivat vasta sitten, kun hän oli jo lähtenyt Keskuspankista”, toteaa Krugman.

Mitä voimme ottaa opiksemme sitten, kun kriisi on ohi? ”Ei palvota markkinoita. Rakennetaan vahvat turvaverkot. Ja julkinen valta on joskus ratkaisu eikä vain ongelma”, sanoo Krugman.