Ulkolinjan dokumentissa haastatellaan mm. opiskelijaliikkeen johtajaa, joka johti Yhdysvaltain suurlähetystön kaappaamista 1979 juuri, kun Khomeini oli astunut valtaan. Yli viisikymmentä suurlähetystön työntekijää otettiin panttivangiksi, ja kriisi laukesi vasta yli vuotta myöhemmin. Tapaus myrkytti Iranin ja lännen suhteet pitkäksi aikaa ja tuhosi Yhdysvaltojen silloisen presidentin, Jimmy Carterin uran. Iran vapautti panttivangit samana päivänä, jona Ronald Reagan astui virkaansa. 

Opiskelijajärjestön johtaja kertoo suunnitelleensa kaappauksen kolmen opiskelijan kanssa. Hän tosin pyysi mukaan myös neljättä, mutta tämä kieltäytyi. Kieltäytyjä on maan nykyinen presidentti Mahmud Ahmadinedžad. 1980-luvun lopussa Iranin välit länsimaihin olivat niin tulehtuneet, että Eurooppa ja Yhdysvallat kävivät asekauppaa Iranin vihollisen, Saddam Husseinin kanssa eivätkä piitanneet, vaikka Saddam käytti kemiallisia aseita iranilaisia vastaan. 

Dokumentissa analysoidaan Iranin ja Irakin sodan vaikutuksia, Hizbollah-järjestön syntyä sekä maan nykyistä ydinohjelmaa. Viimeiset kolme vuosikymmentä Yhdysvaltojen ja Iranin väliset suhteet ovat olleet virheiden, väärinymmärrysten ja menetettyjen mahdollisuuksien aikaa, eivätkä ongelmat ole vieläkään historiaa.