Katso myös
Tulossa toukokuussa 2012
Retrosarja keväällä 2012
Ulkolinja: Kun Jugoslavia hajosi
Ensimmäiset sakarat leikattiin irti Jugoslavian punatähdestä kesäkuussa 1991 kun Slovenia julistautui itsenäiseksi. Ensimmäiset laukaukset ammuttiin jo edellisenä kesänä kun serbijohtaja Slobodan Milošević alkoi aseistaa Kroatiassa, Kninin alueella asuvia serbejä. Vuoden lopulla nämä perustivat oman Krajinan serbitasavallan.
Seuraava sakara oli Kroatia, joka itsenäistyi raskaiden ja veristen taistelujen jälkeen. Euroopassa katsottiin epäuskoisina kun Jugoslavian joukot pommittivat rikki Dubrovnikin historiallista keskustaa, missä monet olivat viettäneet aurinkoisia lomapäiviä.
Balkanin taivas peittyi sodan pilviin vuosikausiksi huhtikuun 6. päivänä 1992 kun sota alkoi Bosnia-Hertsegovinassa. Musliminemmistöisen tasavallan serbit eivät hyväksyneet itsenäisyysjulistusta, jonka Yhdysvallat ja useat Euroopan maat kiirehtivät tunnustamaan ennen kuin julistuksen painomuste ehti kuivua.
Bosnian serbit saartoivat Sarajevon Jugoslavian armeijan tuella, alkoi piiritys jota kaupungin asukkaat vieläkin vertaavat Leningradin piiritykseen toisessa maailmansodassa. Sähköä ei ollut, kaasu oli katkaistu. Vesijohto ei toiminut, ei myöskään viemärijärjestelmä. Serbit odottivat, että kenraali talvi murtaa kaupunkilaisten vastarinnan.
Niin ei kuitenkaan tapahtunut. Piiritys kesti kolme talvea, kaupungin puut kaadettiin polttopuiksi sala-ampujien silmien alla. Sarajevoa pommitettiin ympäröiviltä vuorilta säännöllisesti tykistöllä ja kranaatinheittimillä. Kaupungin päätorille, Markalelle, osui kahdesti, kummallakin kerralla kymmeniä ihmisiä kuoli.
Sarajevolaisilla oli tapana sanoa, että elämä piiritetyssä kaupungissa on venäläistä rulettia 24 tuntia vuorokaudessa. Kukaan ei voi sanoa olevansa turvassa, ei missään osassa kaupunkia.
Silti elämä jatkui, niin kuin piiritetyssä Leningradissa. Lapset tulivat kouluun aina kun se oli mahdollista, tosin monen koulumatkakin oli sala-ampujien takia vaarallinen.
YK:n avustusjärjestöt ja Punainen Risti toimittivat piiritettyyn kaupunkiin ruokaa ja vaatteita erityisillä avustuslennoilla, jotka toivat kaupunkiin myös toimittajia ja kuvaajia, jotka raportoivat ihmisten elämästä sodan keskellä. Yksi toimittajista oli Yleisradion Vesa Toijonen, joka vieraili piiritetyssä kaupungissa parikymmentä kertaa.
”Kun Jugoslavia hajosi” –sarjassa esitetään kolme laajaa reportaasia sodan vuosilta.
Ensimmäinen, ”Ei pelkoa rauhasta” on kuvattu Bosnian serbitasavallassa ja Belgradissa ensimmäisenä sotatalvena. Serbinationalistien uhoavat rakentavansa Suur-Serbian, mutta ohjelma näyttää serbit myös uhreina: siviilit on ajettu kodeistaan sodan tieltä ja kärsivät samalla tavalla kuin siviilit sodan muillakin rintamilla. Tiistai 8.5.2012 klo 22.10 (Ensilähetys 24.3.1993).
”Hyvää joulua, Aida Mlivic” on kuvattu marras-jolukuussa 1994. Jouluaatto 1994 on Sarajevon piirityksen 995. päivä. Kranaatteja, kylmää, nälkää kaupungissa josta tuli vankila. Aida Mlivić kirjoittaa koulussa – ei joulupukille, vaan ystävilleen Euroopassa: ”me emme jaksa enää”. Tiistai 15.5.2012 klo 22.20 (Ensilähetys 22.12.1994)
”Konsulin kunnia” on kunnianosoitus Jugoslavian Helsingin suurlähettiläs Osman Djikićille. Hän käveli joka päivä taloonsa sodan etulinjaan ja nosti piiritetyssä Sarajevossa Suomen lipun salkoon. Rikki ammuttujen talojen keskellä hän huolissaan, selviytyykö Bosnian kulttuuri sodasta? Kansalliskirjasto on poltettu ja yhteinen kieli silvottu kolmeksi . Tiistai 22.5.2012 klo 22.45 (Ensilähetys 24.7.1994)
*********************
Retrosarja syksyllä 2011
Ulkolinja: Neuvostoliiton loppu
Neuvostoliiton loppu – Ulkolinjan retrosarja
Moskovalaiset heräsivät elokuun 19. päivän aamuna 1991 hämmentyneinä. Radiossa ja keskustelevisiossa soitettiin aamusta pitäen vakavaa klassista musiikkia, Tsaikovskin Joutsenlampea. ”Kuka on kuollut?”, moskovalaiset kysyivät. ”Ei nyt sentään Gorbatšov? – hänhän on vielä nuori mies”.
Neuvostoliiton asukkaat olivat oppineet hyvin, että vakava musiikki valmisti kansalaiset uutiseen johtajan kuolemasta – niin oli tehty Stalinin kuolemasta lähtien. Kukaan ei ollut kuollut elokuun 19. päivä 1991. Oli tapahtunut vallankaappaus. ”Hätätilakomiteaksi” itseään kutsuva juntta oli ottanut vallan ja syrjäyttänyt Neuvostoliittoa johtavan Mihail Gorbatšovin. Junttaa johtava varapresidentti Gennadi Janajev ilmoitti pian televisiossa että Gorbatšov oli luopunut tehtävistään, terveyssyistä.
”Hätätilaa” vahvistivat panssarivaunut Moskovan keskustassa. Baltian maissa tapahtumat herättivät pelkoa ja kauhua. Tallinnaan laskeutui myöhään kaappauspäivän iltana neuvostoliittolainen kuljetuskone joka toi Moskovasta KGB:n Alfa-yksikön. Virolaisen historiankirjoituksen mukaan Alfa-ryhmällä oli hätätilakomitean sinetöity kirjekuori, jossa oli luettelo niistä Viron vapaustaistelijoista ja poliitikoista, jotka piti teloittaa tai vangita heti kun Moskovasta tuli sovittu merkki. Merkkiä ei koskaan tullut, mutta elokuun 20. päivä Tallinnaan tuli Pihkovasta panssaroitujen ajoneuvosjen kolonna, sotilaat miehittivät – Tallinna televisiotornin.
Kaappaus epäonnistui, Venäjän presidentti Boris Jeltsin nousi Moskovan keskustaa vartioivan panssarivaunun päälle ja samalla maan todelliseksi johtajaksi. Viron parlamentti äänesti 20. elokuuta - ei itsenäisyydestä, vaan itsenäisyyden palauttamisesta. Esitys voitti, vaikka parlamentin venäläiset uhkasivat itsenäisyyden vievän maan sisällissotaan.
Loppu on historiaa. Mihail Gorbatšov erosi 25. joulukuuta 1991 Neuvostoliiton johdosta. Eron jälkeen Neuvostoliiton lippu laskettiin Kremlin lipputangosta ja tilalle nostettiin Venäjän federaation valko-sini-punainen trikolori. Neuvostoliitto lakkasi virallisesti olemasta.
Ulkolinjan ”Neuvostoliiton loppu” –sarja esittelee Neuvostoliitosta ja Baltiasta vuonna 1991 tehtyjä reportaašeja, poikkeuksena sarjan aloittava Jyrki Lindströmin ohjaama ”Inkerinmaa”, joka valmistui jo vuonna 1991. ”Inkerinmaa” esitetään 09.08. kello 2200.
16.8. kello 2200 esitettävä Hannu Väisäsen toimittama ”Baltian piinaviikot” palaa veriseen tammikuuhun Riikassa ja Vilnassa kun Neuvostoliiton sisäministeriön erikoisjoukot tukahduttivat latvilaisten ja liettualaisten kansannousun.
Reijo Nikkilän ”Elokuun vallankumous” on reportaasi kaappausyrityksen päivistä ja öistä Moskovassa. Se lähetetään 23.08. kello 2200.
Vesa Toijosen ”Tallinna 20.08.1991” hyödyntää arkistomateriaalia, joka kuvattiin Tallinnassa vallankaapauksen aikaan. Tekijät ja näkijät kertovat nyt, 20 vuotta myöhemmin, miksi kaikki sujui rauhallisesti Virossa. Ohjelma lähetetään Ulkolinjan vakiopaikalla 17. elokuuta.
”Baltian vapauden aika” (30.08. kello 2200) on Hannu Väisäsen ja Vesa Toijosen reportaasi itsenäisyyden alkumetreistä Virossa, Latviassa ja Liettuassa.
Neuvostoliiton loppu
09.08. INKERINMAA
Vuonna 1989 Neuvostoliitossa asuvat inkeriläiset näkivät vapauden kajastuksen Mihail Gorbatšovin Neuvostoliitossa: jos he sittenkin pääsevät palaamaan isovanhempiensa Suomeen. Toimittaja Jyrki Lindström.
> Lue lisää
16.08. BALTIAN PIINAVIIKOT
Tammikuuta 1991 kutsutaan joskus ”balttien talvisodaksi”. Veri virtasi Vilnassa ja Riikassa kun Neuvostojoukot yrittivät kukistaa liettualaisten ja latvialaisten itsenäisyyspyrkimykset. Toimittaja Hannu Väisänen.
> Lue lisää
23.8. ELOKUUN VALLANKUMOUS
Reijo Nikkilän dokumentti syö, juo ja nukkuu Moskovan kaduilla tavallisten ihmisten rinnalla, jotka estivät vallankaappaajia kääntämästä historian pyörää taaksepäin. Eräs heistä on Nikolai Amelin, sotilas joka päätti puolustaa ihmisiä.
> Lue lisää
30.8. BALTIA – VAPAUDEN AIKA
Itsenäisyys on palautettu, Lenin on nostettu jalustaltaan, ihmiset maistelevat vapautta. Mutta Vilnan KGBn talon ikkunassa nähty pyssymies säikäyttää ihmiset pakosalle. Toimittajat Vesa Toijonen ja Hannu Väisänen.
> Lue lisää
********************
Retrosarja syksyllä 2009
Ulkolinja: Kun maailma muuttui
12.09.09 klo 14.30
UNKARI UUDISTUU
Toukokuussa 1989 Unkari avasi ensimmäisenä sosialistisena maana rajansa länteen kun piikkilangat poistettiin Itävallan rajalta.
> Lue lisää
19.09.09 klo 14.30
HUOMISPÄIVÄNÄ SAKSAT ON VELJET KESKENÄÄN
Vuoden 1989 symboliksi muodostui marraskuun 9. päivä kun Berliinin muuri murtui. Yhteinen Saksa oli vielä kaukana – epäluulo eli pitkään sekä idässä että lännessä.
> Lue lisää
26.09.09 klo 14.30
ROMANIA, KUUKAUTTA MYÖHEMMIN
Romania – vallankumous vai vallankaappaus? Diktaattori Nicolae Ceaucescu teloitettiin, mutta teloittajat saivat kansalta tylyn tuomion: stalinistit!
> Lue lisää
03.10.09 klo 14.50
BALTIAN KOHTALON KEVÄT
Keväällä 1990 Baltian maiden itsenäisyys oli lähellä, mutta silti Moskovan käsissä. Poliittinen takatalvi alkoi kun Gorbatšov komensi armeijan Liettuaan.
> Lue lisää
10.10.09 klo 14.50
KAIKKIEN MAIDEN PROLETAARIT –
ANTAKAA ANTEEKSI
1990 tahto yhdistää Saksat oli vahva, mutta vastassa olivat elämän kovat tosiasiat: paljonko länsisaksalaiset ovat valmiita maksamaan yhdistymisestä.
> Lue lisää
Esitysaika
Ulkolinja TV1llä torstaisin klo 22.00. Uusinta keskiviikon myöhäisillassa.
Ulkolinja on TV1:n kansainvälisiä asioita käsittelevä dokumenttisarja.
> Lue lisää
Ulkolinjan retrosarja, Kun Jugoslavia hajosi. Tiistaisin toukokuussa noin kello 22.00.
> Lue lisää
YLE Areena
Osa Ulkolinja-ohjelmista on katsottavissa YLE Areenassa 7 vuorokauden ajan tv-lähetyksestä. Kaikkiin ohjelmiin ei ole kuitenkaan internet-oikeuksia.
> YLE Areenaan
