Irakilainen kemianinsinööri tuli Saksaan pakolaisena vuonna 1999. Hän väitti työskennelleensä Saddam Husseinin joukkotuhoaseiden parissa. Tekaistulla jutulla oli kohtalokkaat seuraukset, sillä Yhdysvallat aloitti YK:n tuella Irakin sodan insinöörin kertomuksen perusteella.

40 päivää ennen sotaa YK:n asiantuntijat olivat tutkineet 11 kohdetta, jotka insinöörin väitteiden mukaan olivat joukkotuhoaseiden tuotantopaikkoja. Yhdessäkään kohteessa ei ollut näkynyt jälkeäkään kemiallisista tai biologisista aseista.

Saksan YK-lähettiläs varoitti amerikkalaisia luottamasta liikaa yhden ihmisen sanaan, mutta ulkoministeri Colin Powell siteerasi insinöörin kertomusta pitämässään puheessa YK:ssa 2003. Moni piti puhetta alkusoittona Irakin sodalle. Sittemmin Powell on nimittänyt puhettaan ”tuskalliseksi muistoksi”, joka ”tahraa hänen mainettaan lopun elämäänsä”. Insinööri myönsi sittemmin keksineensä itse jutun joukkotuhoaseista, mutta valehtelu maksoi satojen tuhansien maamiestensä hengen.