Näköismetsä

Suomessa syvään juurtuneen käsityksen mukaan avohakkuu on taloudellisesti kannattavin keino hoitaa metsiämme. Kaikki puut poistetaan kerralla, maa muokataan koneellisesti ja istutetaan sen jälkeen tarhatuilla taimilla. Näin hoidetaan 90 prosenttia talousmetsistämme.

Ykkösdokumentissa Näköismetsä asetetaan avohakkuut kriittisen tarkastelun kohteeksi. Ydinkysymys on, onko metsien hoito ilman avohakkuita taloudellisesti kannattavaa. Vai hakkaammeko väärässä luulossa itsemme perintököyhiksi?

- Olen koettanut välttää avohakkuita ja koneellista maanmuokkausta. Sen sijaan pyrin lihottamaan puita metsässäni, kunnes saan niistä laadukasta tukkipuuta. Se on metsänomistajalle järkevää, koska tukkipuusta saa kolme kertaa paremman hinnan kuin kuitupuusta, kertoo metsätilallinen ja yrittäjä Matti Arvio Oulaisista.

Metsälaki ei kuitenkaan anna Arviolle suuria taiteilijanvapauksia omassakaan metsässään. Hän yrittää Pohjois-Pohjanmaan oloissa poikkeuksellista hakkuumenetelmää, jossa poistetaan vain suurimmat puut ja jätetään pystyyn laihempi puusto. Tällaisesta harvennuksesta on käräjäoikeuksissa tuomittu satoja metsänomistajia sakkoihin huonosta metsänhoidosta.

- Nykyisin yhä useampi metsänomistaja jättää metsänsä mieluimmin kokonaan hakkaamatta, kuin että suostuisi metsäviranomaisten määräämään avohakkuuseen. Ja näillä metsänomistajilla on ne hyvät metsät, joissa kasvaa järeätä puuta, arvioi puolestaan espoolainen yrittäjä Timo Kujala. Kujala edustaa kaupunkilaisten metsänomistajien kasvavaa joukkoa. Hän on valittanut EU-komissiolle puolivirallisten metsäorganisaatioiden vääristävän sisäistä kilpailua metsäalalla, mm. suosimalla yksipuolisesti avohakkuita.

- Metsäorganisaatiot omistavat lähes kaikki suuret taimitarhat, ja yksityisten metsänomistajien on avohakkuun jälkeen ostettava lakisääteiset istutustaimet näistä tarhoista. Nopeasti uudistuva taimimetsä uhkaa heikentää myös tiheäsyisen laatupuun saatavuutta.

Ohjelmassa kuullaan mielipiteitä puun laadun merkityksestä sekä syistä, miksi laatupuu on hankala erotella paperiteollisuuden tarvitsemasta kuitupuusta.
Mielipiteitä metsänkorjuusta ja hoitomenetelmistä esittää neljä metsänomistajaa eri puolilla Suomea, ja puun laatua ja saatavuutta kommentoivat alan eturivin edustajat.

Lopuksi metsänomistaja Matti Arvio havainnollistaa oman metsäpalstansa hakkuilla, miten esimerkiksi yläharvennuksella voi saada merkittävästi paremman taloudellisen tuloksen kuin avohakkuilla. - Avohakkuilla hakkuutili olisi ollut noin kolmanneksen suurempi. Mutta nyt jätin harkitusti kaatamatta nuoria puita, niin ne ehtivät lihota tukkipuiksi muutamassa vuodessa. Näin saan jälleen viidentoista vuoden kuluttua samanlaisen hakkuutulon kuin nyt. Eikä minulla ole kalliita uudistuskuluja maanmuokkauksesta tai istuttamisesta, sanoo tyytyväinen metsänomistaja.

Merkillistä kyllä, kukaan ei ole todistanut, että nimenomaan avohakkuu olisi selkeästi taloudellisempi korjuumuoto kuin metsän peitteisyyttä säästävä, lempeämpi hakkuutekniikka Sen sijaan tiedetään kokemuksesta, että lähimetsän avohakkuu muuttaa tutun ympäristön eliniäksi. Kuvaus: Jorma Honka. Ohjaus: Matts Dumell.

Dokumentti on katsottavana myös YLE Areenassa: yle.fi/areena aj

Lähetä linkki

Lähetystiedot

Ykkösdokumenttia esitettiin Yle TV1:llä 1993-2011
Ykkösdokumentti-ohjelmapaikalla esitettiin yhteiskunnallisia asiadokumentteja, jotka kertoivat sekä nykyhetkestä että historiasta.
Tutustu Ylen nykyiseen dokumenttitarjontaan televisiossa:
> Yle dokumentit

YLE Areena

YLE Areena


Ykkösdokumentti-ohjelmapaikalla esitettyjä dokumentteja uusitaan aika ajoin ja silloin ne yleensä ovat katsottavissa Yle Areenassa tv-lähetyksen jälkeen.
Kaikkiin ohjelmiin ei kuitenkaan ole internet-oikeuksia.
> Yle Areena

Elävä arkisto

Elävä arkisto

Ylen Elävästä arkistosta löytyy Ykkösdokumentteja ja otteita niistä.
> Yle Elävä arkisto



Muualla Yle.fi:ssä